1.1 Toimitusjohtajan katsaus

Me ISS:llä haluamme tulla maailman parhaaksi palveluyritykseksi. Maailman paras palvelu, kokonaispalvelu, erottaa meidät muista. Se on syy, miksi asiakkaamme valitsevat meidät.

Toimitusjohtajana tapaan asiakkaitamme jatkuvasti. Keskustelemme siitä, mitä me ISS:nä voisimme tehdä vielä paremmin. Usein kehitettävää on pienissä asioissa, kuten arkisissa kohtaamisissa. Siinä, että muistaisimme hymyn arvon. Tätä palvelukulttuuria me rakennamme koulutusohjelmillamme, joista kaikkein perustavanlaatuisin on Service with a Human Touch.

Yhä useammin näissä keskusteluissa puhumme myös vastuullisuudesta. Asiakkaamme arvostavat niitä toimenpiteitä, joita teemme eri palveluissamme puhtaamman huomisen puolesta. Samoin he arvostavat panostustamme työturvallisuuteen.

Lopulta myös se hymy, joka on ensimmäinen askel hyvinvoinnin luomisessa, on vastuullinen teko. Vastuullinen toiminta on hyvinvoinnin luomista. Se näkyy vastuullisuusohjelmassamme, jonka olemme nyt uudistaneet.

Luomme kestävää hyvinvointia. Luomme sitä asiakkaillemme, henkilöstöllemme, ympäristölle ja yhteiskunnalle.

Hyvinvointia asiakkaille, henkilöstölle, ympäristölle ja yhteiskunnalle

Syksyllä 2018 toteutimme olennaisuusanalyysin, jossa kysyimme omalta henkilöstöltämme, potentiaalisilta työntekijöiltämme, asiakkailtamme, yhteistyökumppaneiltamme ja erilaisilta järjestöiltä, mitkä yritysvastuuasiat ISS:n toiminnassa ovat kaikkein olennaisimpia ja millä asioilla vaikutus yhteiskuntaan on kaikkein suurin.

Meille kerrottiin, että olennaisinta on asiakkaiden yritysvastuutavoitteiden tukeminen, eettinen ja läpinäkyvä liiketoiminta, henkilöstöstä huolehtiminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristövastuullisuus sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Näistä teemoista johdimme vastuullisuuslupauksemme: Luomme kestävää hyvinvointia. Luomme sitä asiakkaillemme, henkilöstöllemme, ympäristölle ja yhteiskunnalle. Tämä yritysvastuuraportti on rakennettu näiden kohderyhmien mukaisesti, ja olemme tehneet kullekin kohderyhmälle oman, täsmennetyn vastuullisuuslupauksemme.

Panostamme paljon ammattilaistemme koulutukseen, urapolkuihin ja turvallisuuteen.

Erityisen iloinen olen siitä, että olennaisuusanalyysin tulokset tukevat sitä, mitä me ISS:llä muutenkin teemme. Olemme fokusoineet toimintaamme oikein. Henkilöstövaltaisena palveluyrityksenä ammattilaisemme ovat meille kaikki kaikessa. Panostamme paljon heidän koulutukseensa, urapolkuihinsa ja turvallisuuteensa. Tapaturmataajuudesta kertova LTIF-lukumme laski vuonna 2018 ensimmäistä kertaa alle 10:een ja oli 9,85. Suuntamme on kohti 0:aa, ja kirkas tavoitteemme on saada jokainen ammattilaisemme terveenä kotiin joka ikinen päivä aina eläkeikään saakka. Terve ja hyvinvoiva ISS:läinen jaksaa hymyillä ja on motivoinut viemään meitä kohti visiotamme – meistä tulee maailman paras palveluyritys.

Ilmastonmuutosta hillitsemme kaikessa palvelutuotannossamme. Kiinteistöt muodostavat lähes 40 prosenttia Suomen energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä, joten meidän osaamisellamme on paljon painoarvoa. Loppuvuonna 2018 aloitimme ISO 50001 -energianhallintajärjestelmän sertifioinnin parantaaksemme ilmastonmuutoksen hillinnän vaikuttavuutta niin energianhallintapalveluidemme kuin omien tilojemme ja liikkumisemme osalta. Siivouspalveluissa lanseerasimme kemikaalivapaan ylläpitosiivouksen. Ravintolapalveluissa osallistuimme useaan hävikkiprojektiin, joissa kaikissa tavoittelemme keinoja ruokahävikin vähentämiseen.

Nämä ovat esimerkkejä teoista, jotka luovat hyvinvointia ympäristöllemme – meille kaikille – ja samalla tukevat asiakkaitamme heidän yritysvastuutavoitteissaan.

Jatkamme strategiamme mukaista kehitystä

Vuonna 2019 keskitymme yhä parempaan, kokonaisvaltaisempaan ja vastuullisempaan palveluun.

Vuosi sitten aloitin tämän katsauksen kirjoittamalla, että vuosi 2017 oli ISS Suomelle nousujohteinen. Vuonna 2018 jatkoimme siitä, mihin edellisenä vuonna jäimme. Jatkoimme kokonaispalveluratkaisumme kehittämistä sekä parempaa viestimistä siitä. Kokonaispalveluratkaisumme, jonka pystymme tarjoamaan valtakunnallisesti, on ISS Suomen kilpailuetu ja valttikortti. Onnistumisestamme kertoo se, että vuoden päätteeksi saatoimme toista vuotta peräkkäin todeta olevamme kasvuyritys.

Voidaksemme jatkaa investointeja tärkeimpiin sidosryhmiimme – henkilöstöömme ja asiakkaisiimme – tavoittelemme kuitenkin kovempaa kasvua. Sen vuoksi teimme myös viime vuonna isoja strategisia muutoksia. Erityisen merkittävä oli loppuvuodesta toteuttamamme siivousliiketoiminnan uudistus, jonka myötä Siivous- ja monipalvelut -yksikkömme keskittyy jatkossa suurten asiakkuuksien hoitoon ja ISS Direct palvelee ainutlaatuisella, ketterällä konseptilla pienempiä asiakkaitamme. Tällaiset muutokset ovat isoja askeleita matkallamme maailman parhaaksi palveluyritykseksi.

Vuonna 2019 keskitymme siihen hyvään työhön ja sen kehittämiseen, jota joka päivä asiakaskohteissamme teemme. Yhä parempaan, kokonaisvaltaisempaan ja vastuullisempaan palveluun. Tuemme asiakkuustiimiemme työtä globaaleilla konsepteillamme ja työkaluillamme. Keskitymme toimimaan ja palvelemaan yhteisen toimintatapamme ”The ISS Wayn” mukaisesti. Näin takaamme yhdenmukaisen laadun ja luomme onnellisuutta paitsi asiakkaillemme, myös heidän asiakkailleen, työntekijöilleen ja muille yhteistyökumppaneilleen.

Sitoudumme YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin

Uudistaessamme vastuullisuusohjelmaamme olemme määritelleet aiempaa selkeämmin toimintamme vaikutuksia ja arvonluontimalliamme. Tämän työn olemme koostaneet kuvaksi raportin etusivulle. Etusivulla esittelemme myös ne seitsemän YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joihin me ISS Suomena yhdessä koko ISS-konsernin kanssa olemme erityisesti sitoutuneet.

Yritysvastuuraportti on meille tärkeä kooste viime vuodesta, avainluvuistamme ja -tiedoistamme. Samalla on ilon ja ylpeyden aihe saada yksiin digitaalisiin kansiin se merkittävä työ, jota me asiakkaidemme, henkilöstömme, ympäristön ja yhteiskunnan kanssa ja hyväksi teemme. Olemme iso, kansainvälinen yritys ja toimintamme on niin laajaa, että arjessa emme aina itsekään hahmota sitä vaikuttavaa kokonaisuutta, joka ammattilaistemme ja asiakkaidemme päivittäisistä kohtaamisista syntyy.

Me luomme kestävää hyvinvointia.

Helsingissä maaliskuussa 2019

Jukka Jäämaa
Toimitusjohtaja
ISS Palvelut

1.2 ISS lyhyesti

Tavoitteenamme on tulla maailman parhaaksi palveluyritykseksi.

ISS Palvelut on Suomen johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys ja yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista. Tehtävänämme on luoda asiakkaillemme kokonaispalvelu, joka tekee heidän ja kiinteistöjen loppukäyttäjien arjesta sujuvaa. Kun arki on sujuvaa, asiakkaamme voivat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa.

Luomme kokonaispalvelumme vastuullisesti ja ammattilaisiimme luottaen. The Power of the Human Touch on tunnuksemme, jolla kuvataan ammattilaistemme kykyä ja valmiutta henkilökohtaiseen ratkaisukykyyn ja läsnäoloon. Tavoitteenamme on tulla maailman parhaaksi palveluyritykseksi.

Kokonaispalvelumme koostuu siivous-, kiinteistön ylläpito-, ravintola-, työpaikka- ja turvallisuuspalveluista. Rakennamme palveluratkaisustamme aina asiakkaan näköisen: ratkaisu perustuu asiakkaan toimintaympäristön ja ydinliiketoiminnan tuntemukseen.

ISS toimii valtakunnallisesti noin 300 kunnassa ja työllistää noin 8 000 työntekijää. Liikevaihtomme vuonna 2018 oli 407 miljoonaa euroa. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä.

1.2.1 ISS-konserni ja omistus

ISS Palvelut on osa kansainvälistä, vuonna 1901 Tanskassa perustettua ISS-konsernia, joka toimii yli 70 maassa. Konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa. ISS:n maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2018 oli 9,86 miljardia euroa, ja globaalisti ISS:n palveluksessa oli lähes 486 000 henkilöä.

ISS-konsernin pääomistajat Artisan Partners Limited Partnership, KIRKBI Invest A/S ja Black­Rock Inc. omistavat yhteensä noin 27 prosenttia ISS-konsernista. ISS on listautunut maaliskuussa 2014 Kööpenhaminan pörssiin (NAS­DAQ OMX Copenhagen).

1.2.2 ISS:n palvelut

Kokonaispalveluratkaisu on asiakkaalle helppo valinta, joka sujuvoittaa niin asiakkaan kuin tämän työntekijöidenkin arkea ja tuo myös kustannustehokkuutta.

Kokonaispalveluratkaisut

Strategiamme ytimessä on kokonaispalveluratkaisu, joka erottaa meidät kilpailijoistamme. Kokonaispalveluratkaisumme perustuu aina asiakkaan tarpeisiin ja asiakkaalle rakennettuun arvolupaukseen.

Kokonaispalveluratkaisussa ISS johtaa ja kehittää kiinteistön palveluja kokonaisuutena niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka asiakkaan kanssa on sovittu. Asiakkuuteen nimetty johto ja täsmäkoulutettu ISS:n oma henkilöstö toimivat saumattomana tiiminä yli palvelurajojen. He hyödyntävät ISS:n globaaleja konsepteja sekä moderneja työkaluja ja järjestelmiä.

Kokonaispalveluratkaisu on asiakkaalle helppo valinta, joka sujuvoittaa niin asiakkaan kuin tämän työntekijöidenkin arkea ja tuo myös kustannustehokkuutta. Kokonaispalvelua tuottaville ISS:n työntekijöille jatkuvasti kehitettävä ratkaisu on erityisen motivoiva.

ISS:llä on katkeamaton palveluketju kiinteistön suunnittelusta sen hallintaan ja päivittäiseen ylläpitoon asti, kiinteistön koko elinkaaren ajan.

Kiinteistön ylläpitopalvelut

Kiinteistön ylläpidossa ISS:llä on katkeamaton palveluketju kiinteistön suunnittelusta sen hallintaan ja päivittäiseen ylläpitoon asti, kiinteistön koko elinkaaren ajan. Tuotamme liike-, toimisto-, teollisuus- ja julkisten kiinteistöjen teknisiä huoltopalveluita, korjauspalveluita ja uudistamishankkeita.

  • Kiinteistöhuoltomme varmistaa päivittäin kiinteistöjen toimivuuden, tekee ennakkohuollot sekä huolehtii piha- ja viheralueista.
  • Tekniset palvelumme varmistaa, että sähkötekniikka, kylmätekniikka, paloturvallisuus, rakennusautomaatio, LVI-tekniikka, tele- ja turvajärjestelyt sekä korjaustyöt hoituvat valtakunnallisesti kohteissamme ympäri Suomen.
  • Energia- ja ekotehokkuuspalvelumme optimoi kiinteistöjen olosuhteet ja energianhallinnan.
  • Tilapalvelumme kehittää toimintaympäristöjä ja hoitaa tilahallintaa sekä suunnittelee tilat ja sisustukset asiakkaan toimintaa tukeviksi.

Jokaisen projektimme läpiviennistä vastaa ammattitaitoinen työnjohto.

Siivouspalvelut

ISS:n siivouspalveluihin kuuluvat erilaisten kiinteistöjen ylläpito- ja perussiivouspalvelut sekä erikoissiivoukset. Laadukkaalla ja oikein tehdyllä siivouksella takaamme kiinteistöjen turvallisuuden, puhtauden ja viihtyvyyden. Asiakaslähtöinen toimintatapa on avain onnistumiseen – panostamme erityisesti siihen, että myös asiakkaiden asiakkaat kokevat ISS:n asiakaspalvelun myönteisesti. Arjessa suoriutumista havainnoidaan jatkuvasti. Näin voimme reagoida nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja kehittää palvelujen sujuvuutta ja vaivattomuutta.

Siivoamme toimistotiloissa, liiketiloissa, asuinkiinteistöissä, suurissa pääkonttoreissa, elintarvikealan yrityksissä, teollisuuskiinteistöissä, julkisissa liikennevälineissä, terveydenhuollon tiloissa, liikuntatiloissa ja monissa muissa, isoissa ja pienissä asiakkuuksissa.

Ravintolapalvelut

Ravintoloidemme tarjonta kattaa lounasruokailupalvelut, korkeatasoiset kokous- ja edustuspalvelut sekä kahvilapalvelut. Kunnille ja kaupungeille tarjoamme ateriapalveluita esimerkiksi päiväkoteihin, oppilaitoksiin sekä hoito- ja hoivapalveluihin. Jokainen henkilöstöravintola ja ateriapalvelu räätälöidään asiakkaamme tarpeita vastaavaksi. Palvelumme joustaa tarpeiden muuttuessa ja kehittyy yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Ruoat valmistetaan ravintoloidemme keittiöissä. Kokkimme tekevät perinteisiä kokin töitä ja osallistuvat keskeisesti myös ravintolapalvelun kehittämiseen. Valmistusmenetelmissä huomioidaan ruoan maku, laatu ja ravitsemusnäkökulmat sekä asiakkaan tarpeet ja makutottumukset. Ruoan valmistukseen valitaan niitä suomalaisia pääraaka-aineita, joita on saatavilla satokauden ja markkinatilanteen mukaan.

Turvallisuuspalvelut

Turvallisuusajattelu on osa kaikkia kokonaispalveluratkaisujamme. ISS tarjoaa asiakkaalle turvallisuusasiantuntijuuden, kehittää asiakkaalle sopivan mallin turvallisuudesta huolehtimiseen ja johtaa palvelun, jonka tuotamme joko itse tai sopivimman kumppanin kanssa yhteistyössä. Kumppanivalinnassa painotamme innovatiivisuutta ja alan edelläkävijyyttä.

Pystymme hyödyntämään kiinteistön eri järjestelmistä saatavaa dataa turvallisuuden kehittämiseen ja vastaavasti tukemaan muuta palvelukokonaisuuttamme turvallisuuspalveluiden henkilökunnan osaamisella.

Työpaikkapalvelumme parantavat merkittävästi kiinteistön käyttäjien kokemusta.

Työpaikkapalvelut

Työpaikkapalveluissamme korostuu palvelupolkuajattelumme: vastaamme kiinteistön kaikista palveluista siten, että kiinteistön käyttäjien arki on sujuvaa. Huolehdimme talotekniikan toimivuudesta, valmistamme herkullisen lounaan ja monipuoliset kahvilapalvelut, pidämme tilat siisteinä ja viihtyisinä. Lisäksi työpaikkapalveluihimme kuuluvat niin sanotut hoituupalvelut, joita ovat kaikki viihtyisyyttä ja arjen helppoutta tukevat palvelut assistenttipalveluista pesulapalveluihin. Työpaikkapalvelumme kulminoituvat palveluaulaan, jonka ystävällinen henkilökunta saa niin asiakkaamme työntekijät kuin vieraat tuntemaan olonsa tervetulleeksi ja kotoisaksi.

Työpaikkapalvelumme parantavat merkittävästi kiinteistön käyttäjien kokemusta, mikä heijastuu positiiviseksi osaksi asiakkaidemme yrityskuvaa. Samoin työpaikkapalvelumme parantavat asiakkaidemme työntekijöiden kokemusta omasta työpaikastaan ja vaikuttavat siten henkilöstön sitoutumiseen ja parhaiden osaajien rekrytoimiseen.

 

 

1.3 Arvonluonti ja toiminnan vaikutukset

Toiminnan tarkasteleminen arvonluonnin näkökulmasta avaa uusia näkökulmia vaikutusten ja onnistumisten tunnistamiseen sekä kehityskohtien havaitsemiseen.

ISS Palveluiden toiminnalla on monenlaisia vaikutuksia niin henkilöstölle, asiakkaille, ISS-konsernille kuin koko yhteiskunnalle. Toiminnalla on myös ympäristövaikutuksia. Pyrimme ratkaisuillamme sekä minimoimaan negatiivisia ympäristövaikutuksia että vahvistamaan myönteisiä vaikutuksia elinympäristöömme.

Syksyllä 2018 paneuduimme ISS:n toiminnan vaikutusten ja koko arvoketjun kuvaamiseen. Arvonluonnin kuvaus perustuu sidosryhmätutkimukseen, ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa tehtyihin analyyseihin ja käytyihin keskusteluihin sekä ISS:n sisäiseen työskentelyyn. Tavoitteena on ollut ymmärtää ja kuvata ISS:n toiminnan keskeisiä vaikutuksia ja samalla syvemmin ymmärtää niitä tekijöitä ja resursseja, jotka ovat ISS:n toiminnan kannalta keskeisiä. Päivittäisen toiminnan ja yritysvastuun tarkasteleminen arvonluonnin näkökulmasta avaa uusia näkökulmia vaikutustemme ja onnistumisiemme tunnistamiseen sekä toiminnan kehityskohtien havaitsemiseen.

ISS:n arvonluontia ja toiminnan vaikutuksia on kuvattu tarkemmin tämän raportin etusivulla.

1.3.1 Toimintaamme vaikuttavat megatrendit

ISS:n toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Toimintaamme vaikuttavat niin globaalit megatrendit kuin suomalaisen yhteiskunnan ja työskentelykulttuurin muutokset.

Digitalisaatio

Digitalisaatio muuttaa niin yksilöiden, yhteisöjen, yritysten kuin yhteiskuntien toimintaa. Palveluliiketoiminta ja kiinteistöpalveluala sen osana digitalisoituvat nopeasti. ISS:n vahvuudet digitalisaation saralla liittyvät asiakkaan arjen, loppukäyttäjän toiveiden ja palvelutiimien työskentelyn kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen. Tämä tieto yhdistettynä digitaalisten työkalujen luomiin mahdollisuuksiin auttaa ymmärtämään, miten palvelujen tuotanto tulevaisuudessa rakennetaan niin, että se palvelee kaikkia edellä mainittuja ryhmiä sekä ympäristöä.

Lue lisää digitalisaatiosta.

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys

Luonnonvarojen niukkeneminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastonmuutos edellyttävät mittavia ja kiireellisiä toimenpiteitä koko yritysmaailmalta. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on yhtä paljon yritysten kuin valtioiden, kuntien ja yksilöiden vastuulla.

Ilmaston lämpenemisen hidastaminen edellyttää erityisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Muun muassa energiankäytön tehostaminen, fossiilisista energianlähteistä luopuminen, ilmastoystävälliset ravintoratkaisut, resurssitehokkuus ja vähähiiliset liikkumismuodot on huomioitava niin päivittäisessä toiminnassa kuin pitkän aikavälin suunnittelussa. ISS huomioi nämä näkökohdat omassa toiminnassaan ja tarjoaa asiakkailleen kestäviä ja ilmastomyönteisiä ratkaisuja.

Ulkoistaminen

Yhä useammat yritykset ulkoistavat toimintoja ja palveluita. ISS:lle tämä tuo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Samanaikaisesti se asettaa entistä suuremmat odotukset palveluiden kustannustehokkuudelle, laadulle ja toimivuudelle. Vastaamme näihin odotuksiin hyvin johdetulla, jatkuvasti kehitettävällä ja asiakkaan näkökulmasta helposti hallittavalla kokonaispalveluratkaisullamme, jonka tuotamme vastuullisesti. Lue lisää ISS:n ulkoistamisosaamisesta.

Demografiset muutokset

Väestön ikärakenteen muutokset ja maahanmuuton tuomat kulttuuriset vaikutukset tuovat sekä paljon mahdollisuuksia että haasteita. Tämä vaikuttaa rooliimme työnantajana sekä tuottamiimme palveluihin. Merkittävänä työllistäjänä ISS:n on pystyttävä tarjoamaan entistä joustavampia työsuhteita, jotka palvelevat erilaisia elämäntilanteita ja toiveita, jotka liittyvät niin työaikoihin, työsuhteiden pituuksiin kuin työn merkityksellisyyteen. Samalla ISS kilpailee osaavasta ja motivoituneesta työvoimasta. Demografiset muutokset vaikuttavat myös odotuksiin palveluiden laajuudesta ja laadusta, kun asiakkaidenkin tarpeet muuttuvat.

Työelämän muutokset

Työelämä on muuttunut nopeasti viime vuosina. Työelämän muutokset näkyvät ISS:llä niin asiakkaiden kuin oman henkilöstön muuttuvina tarpeina. Digitalisaatio, globalisaatio, uudenlaiset osaamisen tarpeet, työurien pidentyminen ja ammattirajojen hälveneminen muuttavat tapaamme tehdä töitä. Esimerkiksi digitalisaation myötä ajan ja paikan merkitys pienenee erityisesti asiantuntijatyössä ja tuo sekä mahdollisuuksia että haasteita muun muassa tiimien johtamiseen. Työelämässä pärjääminen vaatii uudenlaisia taitoja, monitaituruutta ja osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Työurat ovat entistä pidempiä ja monimuotoisempia. Erityisesti nuoret hakevat työltä vahvaa merkityksellisyyttä, ja tähän työnantajien tulee vastata. Lisäksi yksityiselämän ja työn tasapainon merkitys on kasvanut.

1.3.2 Resurssimme

Palvelualttiin ja osaavan henkilökunnan avulla luomme arvoa kaikille sidos­ryhmillemme.

Arvonluonnin keskeisin ajuri ja suurin resurssimme on ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö. Palvelualttiin ja osaavan henkilökunnan avulla luomme arvoa kaikille sidosryhmillemme: asiakkaille, henkilökunnalle, tavaran- ja palveluntoimittajille, kunnille ja valtiolle.

Inhimillisten resurssien lisäksi muita keskeisiä arvonluonnin ajureita ovat taloudelliset resurssit, kiinteät resurssit, aineettomat resurssit ja ulkoiset resurssit. ISS pyrkii välttämään pitkiä hankintaketjuja sekä valitsemaan paikallisia yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita sekä vastuullisia ja mahdollisuuksien mukaan paikallisesti valmistettuja tuotteita.

1.3.3 Palvelumme ja tuotoksemme

Resurssiemme avulla tuotamme asiakkaillemme kokonaispalvelun, joka rakentuu siivouksesta, kiinteistön ylläpidosta sekä ravintola-, turvallisuus- ja työpaikkapalveluista. Suunnittelemme palvelukokonaisuutemme ja arvolupauksemme aina asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Toteutamme asiakkaillemme myös projekteja, esimerkiksi tilauudistuksia.

Tärkeä osa palveluamme on myös sisäinen palvelu, jolla tuemme asiakkuustiimejämme. Esimerkiksi Service Excellence -yksikkö vastaa palvelutuotteidemme kehittymisestä ja erinomaisuudesta, IT- ja Digital Innovations -yksiköt kehittävät järjestelmiämme ja prosessejamme huippuunsa ja rekrytointiyksikkömme etsii tiimeihimme parhaita palveluammattilaisia.

Lue lisää ISS:n palveluista.

1.3.4 Toimintamme vaikutukset

Toimintamme vaikutukset kohdistuvat erityisesti asiakkaisiin, henkilöstöön, ISS-konserniin, yhteiskuntaan ja ympäristöön.

ISS

  • Palvelukulttuurin rakentaminen
  • Liikevaihto
  • Liikevoitto
  • Vastuullisen liiketoiminnan edistäminen
  • Innovaatiot
  • Hyvä maine

Asiakkaat

  • Vastuullisuustavoitteiden tukeminen
  • Työntekijöiden hyvinvoinnin lisääminen
  • Energiatehokkaat kiinteistöt
  • Toimivat työtilat
  • Työturvallisuus
  • Terveellinen ravinto
  • Ystävällinen palvelu, hyvä mieli

Henkilöstö

  • Vakaa ja turvallinen työpaikka
  • Hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen
  • Osaamisen kehittäminen
  • Urapolkujen luominen
  • Joustavat työsuhteet
  • Innostava työyhteisö

Ympäristö

  • Energiatehokkuus (kiinteistöt ja energiankäyttö)
  • Rakennusten elinkaaren pidentäminen
  • Materiaalitehokkuus
  • Sisäilman laatu
  • Ympäristöystävälliset siivousratkaisut
  • Päästöjen vähentäminen
  • Kierrätys ja jätteiden lajittelu
  • Vedenkulutuksen vähentäminen
  • Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen
  • Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen

Yhteiskunta

  • Veronmaksu
  • Työllistäminen
  • Erityisryhmien koulutus ja työllistäminen
  • Harmaan talouden ja korruption torjunta
  • Arvontuotto palvelu- ja tavarantoimittajille
  • Innovaatiot
  • Yhteiskuntarauhan edistäminen mm. erityisryhmien työllistämisen ja yhteiskuntaan integroimisen kautta
  • Ilmastonmuutoksen torjuntaan osallistuminen
  • Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen osallistuminen

1.4 Vuoden kohokohdat

Tammikuu

ISS otti pilottikokeiluun Take away -verkkokaupan. Verkkokaupan tarkoituksena on helpottaa kiireisten työntekijöiden arkea tarjoamalla valmiita ruoka-annoksia noudettaviksi ISS:n ravintoloista. Verkkokaupassa myydään ruoka-annosten lisäksi erilaisia raaka-aineita ja muita tuotteita, kuten keittiövälineitä. Valikoima räätälöidään ravintolan asiakaskunnan tarpeiden mukaan.


Helmikuu

Kansallista 112-päivää vietetään aina 11.2. Kyseessä on eri turvallisuustoimijoiden yhteinen kampanja arjen turvallisuuden parantamiseksi. Tällä kertaa pääteemana oli välittäminen. Välittämisen kulttuurin luominen on myös ISS:n tärkeä tehtävä. Turvallinen arki syntyy pienistä teoista, joilla jokainen voi parantaa omaa ja läheisten turvallisuutta niin töissä kuin vapaa-ajalla.


Maaliskuu

Valtakunnallinen kouluruokakilpailu on yhdistänyt kouluruoan tekijöitä, lapsia, koulun väkeä ja oppilaiden vanhempia vuodesta 2012. ISS:n ravintolapalvelut oli edustettuna kahdessa finaalijoukkueessa: Mäntsälän keskuskeittiö ja oululaisen Kastellin monitoimitalon keittiö. Kummassakin keittiössä ISS:n ammattilaiset valmistavat yli 2 000 annosta joka arkipäivä.


Huhtikuu

ISS otti käyttöön LuurISSa-sovelluksen, joka tekee jokaisesta ISS:läisestä aktiivisen turvallisuuskulttuurin rakentajan. Sovelluksen avulla jokainen voi kirjata helposti turvallisuushavainnon heti kun havaitsee turvallisuuteen liittyvän kehityskohteen. Sovellus sai syksyllä Vuoden digitaalinen teko -palkinnon.


Toukokuu

Maailmanlaajuinen ulkoistamisen ammattilaisten etujärjestö IAOP on myöntänyt ISS:lle viisi tähteä eli korkeimman luokituksen kuudetta kertaa peräkkäin. Tähtiä jaetaan viidessä kategoriassa: asiakasreferenssit, koko & kasvu, palkinnot & sertifikaatit, innovaatiot sekä yritysvastuu. ISS menestyi jokaisessa kategoriassa erinomaisesti, yritysvastuusta ISS sai täydet 8 pistettä. Lue lisää.


Kesäkuu

ISS, Amiedu ja Senaatti-kiinteistöt yhdistivät voimansa ja kehittivät hankkeen, jonka avulla maahanmuuttajataustainen työnhakija ja uusia osaajia kaipaava työnantaja kohtasivat. Amiedu vastasi koulutuksesta, ISS järjesti työharjoittelun ja Senaatti tarjosi harjoitteluun omia kohteitaan. Harjoittelijat suorittivat koulutusjakson aikana kiinteistöalan perustutkinnon.


Heinäkuu

Tapaturmapäivää vietetään aina perjantaina 13. päivä. Tavoitteena on kiinnittää suomalaisten huomio siihen, miten tapaturmat voidaan välttää. Tapaturmat ovat kansanterveydellisesti yksi suurimpia ongelmiamme, ja suurin osa niistä olisi vältettävissä omilla valinnoilla. Tapaturmattomuus ja turvallisuusasiat yleensä ovat ISS:llä jokaisen agendalla.


Elokuu

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n aloitteesta toteutettu Työ ei syrji -kampanja tähtää asenteiden muuttamiseen ja syrjinnän vähentämiseen suomalaisessa työelämässä. ISS lähti mukaan kampanjaan starttivaiheessa 16 muun yrityksen ja yhteisön kanssa. Yhteisenä tavoitteena on tehdä työelämän tasa-arvosta itsestäänselvyys.


Syyskuu

Hankinta-, varastointi- ja valmistusprosessit näyttelevät isoa roolia taistelussa ruokahävikkiä vastaan. Seuraava askel ruokahävikin minimoimisessa on uuden teknologian valjastaminen ISS:n ravintoloiden käyttöön. ISS Ravintolapalvelut tarttui yhdessä Snellman Pron kanssa #iotnextlevel-haasteeseen, jonka tavoitteena on vähentää hävikkiä soveltaen keittiöissä älykästä dataa.


Lokakuu

ISS Palvelut -konserniin kuuluva Laatutakuu Palvelut palkitsee vuosittain menestyneitä franchising-siivousyrittäjiä. Vuoden 2018 Laatutakuu-yrittäjäksi valittiin Valpperin Siivouspalvelun Timo Talvitie Nousiaisista. Hän hyödyntää kiitettävästi Laatutakuu-ketjun konseptia päivittäisessä työskentelyssään ja edesauttaa näin koko ketjun mainetta ja markkinointia alueellaan.


Marraskuu

Lapsiasiainvaltuutetun koordinoimassa Lapsi mukaan töihin -päivässä on tavoitteena näyttää lapsille, mitä heille tärkeät aikuiset tekevät työkseen. ISS osallistui päivään useassa toimipisteessään. Lapsi mukaan töihin -päivän tavoitteet – työyhteisön hyvinvoinnin lisääminen sekä työn ja perheen yhteensovittaminen – ovat myös ISS:lle tärkeitä, joka päivä.


Joulukuu

Turvallisuus on ISS:llä keskeinen arvo. Jokaisen ISS:läisen odotetaan ymmärtävän vastuunsa omasta, kollegansa, asiakkaan ja muiden turvallisuudesta. ISS julkaisi töISSä-digikanavallaan turvallisuusjoulukalenterin, jonka jokainen luukku tarjosi turvallisuusaiheisia tietoiskuja ja muistilistoja.


1.5 Taloudelliset tunnusluvut

Liikevaihto ja liikevoitto

Työntekijämäärän suhde liikevaihtoon

Liikevaihdon jakauma palveluittain

Taloudelliset tunnusluvut

ISS Palvelut201620172018
Liikevaihto, milj. €487420407
Liikevoitto, milj. €393534
Liikevoitto, %7,98,48,4
Maksetut verot, milj. €4,95,54,5
Henkilöstökulut, milj. €304243231
Palkkojen osuus henkilöstökuluista, %808182
Maksetut palkat, milj. €243198190
Palkoista ennakonpidätyksiä, milj. €49,940,539,2
Eläkemaksuja, milj. €443532
Muut henkilöstökulut, milj. €16108
Ostetut tavarat, materiaalit ja palvelut, milj. €143139139
Investoinnit, milj. €5,44,17,2
Nettorahoituskulut, milj. €1,91,61,6
Arvonlisäverot, milj. €81,467,059,9

1.6 Organisaatio

Konsernin sisäinen tarkastus valvoo säännöllisesti, että ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemiä ohjeita

ISS Suomi oli vuonna 2018 osa ISS-konsernin Northern Europe -liiketoiminta-aluetta. Konsernin johdon ja sen hallituksen päätösten toimeenpanoa Suomessa seuraa liiketoiminta-alueen johto tiiviissä yhteistyössä ISS Suomen johdon kanssa. ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemää hallintotapaohjeistusta ja täydentää sitä tarvittaessa maakohtaisella ohjeistuksella. Konsernin sisäinen tarkastus valvoo säännöllisesti, että ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemiä ohjeita.

Vuoden 2018 alussa ISS Palvelut Oy:n hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Troels Bjerg sekä jäsenet Barbara Fiorini Due ja Jørn Vestergaard. Helmikuussa Troels Bjerg siirtyi pois hallituksesta, ja hänen tilalleen valittiin Richard Sykes. Hallituksen jäsenistä kaksi on miehiä ja yksi on nainen.Yksi hallituksen jäsenistä on yli 50-vuotias, kaksi muuta alle 50-vuotiaita.

Vuonna 2018 ISS Suomen johtoryhmä kokoontui 11 kertaa. Vuoden aikana johtoryhmässä tapahtuivat seuraavat henkilömuutokset: tammikuussa Industry & Transport -liiketoimintayksikön johtajaksi nimitettiin Tom Jaatinen. Maaliskuussa kaupalliseksi johtajaksi nimitettiin Soile Kankaanpää, ja Marja Oikarinen siirtyi muihin tehtäviin myyntiorganisaatiossa.

Vuoden 2018 lopussa johtoryhmän jäseninä olivat toimitusjohtaja Jukka Jäämaa, talousjohtaja Seppo Haapalainen, henkilöstöjohtaja Sari Suono-Rasehorn, kaupallinen johtaja Soile Kankaanpää sekä liiketoimintajohtajat Jukka-Pekka Tilus, Tom Jaatinen, Tuomo Saramaa ja Riku Kolari. Johtoryhmän jäsenistä kaksi on naisia ja kuusi miehiä. Neljä jäsentä on 30–50-vuotiaita ja neljä jäsentä yli 50-vuotiaita.

ISS Suomen organisaatio 2018

1.7 Johtaminen

Johtamisessa noudatetaan ISS-konsernin määrittelemää hyvää hallintotapaa, johtamiskäytäntöjä ja läpinäkyvyyttä.

ISS:ssä johtaminen perustuu yrityksen arvoihin, strategiaan ja konsernitasolla määriteltyihin politiikkoihin ja periaatteisiin. Johtamisessa noudatetaan ISS-konsernin määrittelemää hyvää hallintotapaa, johtamiskäytäntöjä ja läpinäkyvyyttä.

Liiketoimintaa johtaa johtoryhmä, joka vastaa pitkän aikavälin strategisesta suunnittelusta sekä vuosittaisesta liiketoimintasuunnittelusta. ISS:n stra­te­gi­set ta­voit­teet ase­te­taan ne­li­vuo­ti­sel­le stra­te­gia­kau­del­le osa­na lii­ke­toi­min­ta­stra­te­gi­aa, joka käsi­tellään joh­to­ryhmässä ja hyväksytään hal­li­tuk­ses­sa. Siitä joh­de­taan vuo­sit­tai­seen toi­min­ta­suun­ni­tel­maan vuo­si­ta­voit­teet ja toi­men­pi­teet lii­ke­toi­min­tayk­siköittäin. Toimintaa ja tavoitteita seurataan säännöllisesti johtoryhmässä. Niiden edistymisestä raportoidaan hallitukselle.

Johtamista arvioidaan vuosittain toteutettavassa Our People Survey -henkilöstökyselyssä sekä niin sanotun Johtamisen kehyksen avulla osana kehityskeskusteluja. ISS:llä kannustetaan oma-aloitteisuuteen, mikä kuuluu myös missiossamme ”Luottamalla ammattilaisiimme luomme palvelun, joka vie asiakkaamme tavoitteisiinsa”. ISS:n tapa toimia, The ISS Way, määrittää toimintatavat, jotka yhtenäistävät organisaation toimintaa ja näin muun muassa varmistavat ISS:n liiketoiminnan vastuullisuuden sekä parantavat ISS:n kilpailukykyä.

1.7.1 Toiminnan periaatteet

Kaikessa ISS:n toiminnassa noudatetaan seuraavia perusperiaatteita:

Lakien noudattaminen

Paikallisia lakeja ja määräyksiä noudatetaan aina.

ISS:n arvot ja johtamisen periaatteet

Jokaisen työntekijän velvollisuus on tuntea ja noudattaa ISS:n yhteisesti määriteltyjä arvoja – rehellisyys, yrittäjyys, vastuu ja laatu. Lisäksi ISS on määritellyt yhteiset johtamisen periaatteet. Esimiesten tehtävä on johtaa toimintaansa arvojen ja johtamisen periaatteiden mukaisesti.

ISS:n eettiset periaatteet (Code of Conduct)

Jokaisen työntekijän velvollisuus on tuntea ISS:n eettiset periaatteet. Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että ISS:n liiketoimintaa johdetaan näiden periaatteiden mukaisesti ja että henkilöstö noudattaa niitä. Eettiset periaatteet on päivitetty vuonna 2010 yhdenmukaisiksi YK:n Global Compact -periaatteiden kanssa. Ne on lisäksi arvioitu ja päivitetty vuonna 2016. Jokainen työntekijä sitoutuu noudattamaan näitä periaatteita hyväksyessään työsopimusehtonsa ISS:n kanssa.

ISS:llä on käytössä Speak Up -kommunikointikanava, jossa työntekijät voivat ilmiantaa eettisiä periaatteita tai lakeja rikkovan menettelyn.

The ISS Way määrittää yhdessä sovitut toimintatavat, jotka yhtenäistävät organisaation toimintaa ja parantavat ISS:n kilpailukykyä ja tehokkuutta.

Politiikat ja toimintaohjeet

ISS:n toimintapolitiikkojen ja -ohjeiden noudattaminen on ISS:n maajohdon vastuulla ja jokaisen työn perusta. ISS:n Suomessa määrittelemä toimintapolitiikka kuvaa, miten yrityksen toimintaa ohjataan ja johdetaan niin, että yrityksen asettamat tavoitteet ja päämäärät toteutuvat. Toimintapolitiikan tueksi on määritelty ja dokumentoitu ISS:n toimintajärjestelmä.

ISS:n toimintajärjestelmä on kuvaus ISS:n tavasta toimia (The ISS Way). Toimintajärjestelmä määrittää yhdessä sovitut toimintatavat, jotka selkeyttävät ja yhtenäistävät organisaation toimintaa ja sen myötä parantavat ISS:n kilpailukykyä ja tehokkuutta.

Toimintajärjestelmän avulla ISS

  • varmistaa korkean asiakastyytyväisyyden ja asiakkaalle annetun arvolupauksen toteutumisen
  • varmistaa henkilöstön tyytyväisyyden, osaamisen ja työhyvinvoinnin systemaattisen kehittämisen
  • varmistaa päivittäisten toimintaprosessien sujuvuuden, yhdenmukaisuuden ja tasalaatuisuuden koskien kaikkia palveluita, yksiköitä ja paikkakuntia
  • varmistaa ISS:n liiketoiminnan vastuullisuuden ja turvallisuuden
  • luo pohjan systemaattiselle toiminnan kehittämiselle sekä jatkuvalle parantamiselle jakamalla parhaita käytäntöjä palveluiden ja yksiköiden välillä.

ISS:n sertifioitua toimintajärjestelmää parannetaan jatkuvasti hyödyntämällä palautetta ja arviointeja. Toimintajärjestelmä perustuu seuraaviin standardeihin:

  • ISO 9001:2015, laadunhallintajärjestelmät
  • ISO 14001:2015, ympäristöjärjestelmät
  • ISO 22000:2005, elintarviketurvallisuusjärjestelmät
  • OHSAS 18001:2007, työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät

Toimintajärjestelmä kuvaa toiminnan prosessit, mittaamisen, organisaation toimintaperiaatteet sekä sen, miten toimintaa kehitetään. Toimintajärjestelmässä määriteltyjen prosessien, dokumenttien, tietojärjestelmien, lomakkeiden, mallien ja ohjeiden avulla uudet ja nykyiset työntekijät tietävät, kuinka heidän kuuluu toimia ISS:n tavalla.

1.7.2 Taloudellinen johtaminen

Taloudellinen johtaminen tähtää toiminnan kannattavuuden turvaamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kannattava ja kilpailukykyinen liiketoiminta on perusta asiakaslupausten lunastamiselle ja luotettavana työnantajana toimimiselle.

Taloutta johdetaan ISS:n yleisen johtamiskäytännön mukaisesti. Selkeät vastuut, tavoitteet sekä jatkuva seuranta ja sisäinen valvonta ovat johtamisen kulmakiviä. Näiden lisäksi riskienhallinnalla on keskeinen rooli talouden johtamisessa.

Taloudellisesta raportoinnista vastaa talousyksikkö, ISS-konsernin raportointijärjestelmiä hyödyntäen. Talousyksikkö raportoi yhtiön johdolle ja hallitukselle yhtiön taloudellisesta kehityksestä.

Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden ja prosessien toimivuuden tarkastaa Ernst & Young Oy. Konsernin tilinpäätökset laaditaan IFRS-standardien mukaan ja maayhtiöiden erillistilinpäätökset Suomen kirjanpitolain mukaan.

1.7.3 Henkilöstöjohtaminen

Hyvä esimiestyö on keskeistä myös henkilöstön sitoutuneisuuden ja motivaation lisääjänä.

ISS:n henkilöstöstrategia perustuu hyvään henkilöstöjohtamiseen, henkilöstön osaamisen, motivaation ja hyvinvoinnin kehittämiseen sekä siihen, että oikeat ihmiset toimivat oikeilla paikoilla.

Henkilöstövaltaisena palveluyrityksenä ja yhtenä Suomen suurimpana yksityisenä työnantajana hyvä henkilöstöjohtaminen on yksi ISS:n menestystekijöistä. Hyvä esimiestyö on keskeistä myös henkilöstön sitoutuneisuuden ja motivaation lisääjänä. ISS haluaa tarjota työntekijöilleen alan parhaan tuen ja parhaat toimintaedellytykset työssä onnistumiselle. ISS:n tavoitteena on olla alan halutuin työpaikka.

Johtamisen periaatteet luovat pohjan yhtenäiselle tavalle johtaa henkilöstöä. Johtamisen periaatteiden toteutumista arvioidaan ja seurataan vuosittain kehityskeskusteluissa.

Henkilöstöä koskevien tavoitteiden seurannasta ja toteutuksesta vastaa henkilöstöosasto. Henkilöstöjohtaja raportoi säännöllisesti johtoryhmälle.

Johtamisen periaatteet

ISS varmistaa lain ja työehtosopimusten mukaisen toiminnan riittävällä koulutuksella, sisäisillä ohjeistuksilla ja valvonnalla. Keskitetyn työsuhdeneuvonnan lisäksi jokaisessa ISS:n liiketoimintayksikössä toimii oma henkilöstöpäällikkö esimiesten ja henkilöstön tukena muun muassa työhyvinvointi-, koulutus- ja työsuhdeasioiden hoitamisessa. Henkilöstöjohtamisessa esimiehiä tukee HRM-järjestelmä, joka kokoaa kaikki työsuhteen elinkaareen liittyvät ohjeistukset ja mallipohjat, uudet työsopimukset ja työntekijöiden henkilötiedot.

ISS kouluttaa esimiehiä säännöllisesti henkilöstön johtamisessa, varhaisen välittämisen mallissa ja työsuhdeasioissa. Esimiehiä koulutetaan myös esimerkiksi itsensä ja monimuotoisen tiimin johtamisessa, vaikeiden asioiden puheeksiottamisessa, yhteistoiminta-asioissa, liikkeenluovutuksissa sekä muissa työsuhdeasioissa.

Henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseksi ISS:llä käytetään sähköistä työturvallisuus-, terveys- ja työkykyjärjestelmää eli TTT-järjestelmää. Se on työkalu ennakoivaan työhyvinvoinnin, työkyvyn ja työturvallisuuden johtamiseen. Järjestelmä on kehitetty ISS:n tarpeiden mukaan.

1.7.4 Asiakkuusjohtaminen

Team Boardin äärellä varmistetaan, että koko tiimi päivittäisessä työssään palvelee asiakkuutta sille annettua arvolupausta toteuttaen.

Asiakkuuksien johtamisesta vastaa kullekin asiakkuudelle nimetty Key Account Manager tai palvelujohtaja, joka raportoi johtoryhmään kuuluvalle liiketoimintajohtajalle. ISS:n Service Excellence -yksikkö tukee asiakkuustiimejä ja vastaa tuotejohtamisesta: Service Excellence huolehtii, että asiakkuuksien käytössä ovat ISS:n parhaat käytännöt, konseptit ja tuoteinnovaatiot. Asiakkuusjohtamisen apuna on asiakkuudenhallintajärjestelmä, CRM, josta ISS Suomi otti vuonna 2018 käyttöönsä uuden version ensimmäisenä ISS-maana.

Vuonna 2018 ISS otti useissa asiakkuuksissa käyttöön myös Team Boardin, joka on työkalu asiakkuustiimin päivittäiseen johtamiseen ja viestintään. Team Boardin äärellä varmistetaan, että koko tiimi päivittäisessä työssään palvelee asiakkuutta sille annettua arvolupausta toteuttaen.

ISS:n asiakkuusjohtaminen noudattaa arvontuottomallia. Asiakkaille kootaan sopivat ratkaisut ISS:n konseptien mukaisista palveluista, jotka toteutetaan asiakkaan toimintaan liittyvät erityispiirteet huomioiden. ISS huolehtii, että palveluratkaisua on toteuttamassa oikea määrä henkilöstöä, jolla on oikeanlaista osaamista. Palveluratkaisua kehitetään yhdessä, ja asiakas voi lisätä palveluita ISS:n tuotettavaksi. ISS puolestaan huolehtii omasta tehokkaasta toiminnastaan.

ISS:n arvontuottomalli

1.7.5 Ympäristöjohtaminen

Ympäristövastuullinen palvelutuotanto on ISS:n liiketoiminnan peruslähtökohta. ISS on tun­nis­ta­nut lii­ke­toi­min­tan­sa mer­kittävät ympäristönäkökoh­dat, jot­ka toi­mi­vat poh­ja­na toi­min­nan ke­hittämi­sel­le ja ta­voit­tei­den aset­ta­mi­sel­le. Ta­voit­teet ja toi­men­pi­teet kan­nus­ta­vat toi­min­nan jat­ku­vaan pa­ran­ta­mi­seen pal­ve­lu­tuo­tan­nos­sa. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti johtoryhmässä.

ISS:llä on käytössä DNV GL:n myöntämä valtakunnallinen, kaikki kiinteistö- ja toimitilapalvelut kattava, sertifioitu ISO 14001:2015 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä toimii työkaluna toiminnan jatkuvan parantamisen varmistamiseksi.

1.7.6 Hankintajohtaminen

Kaikista ISS:n hankinnoista vastaa hankintaosasto. Keskitetty hankinta mahdollistaa tasapuolisen ja tehokkaan hankintaprosessin. Lähes kaikki alihankinta tehdään paikallisesti Suomessa. Myös kansainvälisissä materiaaliostoissa käytetään paikallisia tukkureita ja logistiikkakumppaneita. ISS:n kaikkien toimittajien tulee kuulua Suomen Tilaajavastuu.fi:n Luotettava Kumppani -palveluun. Lisäksi heidän tulee hyväksyä toimittajan menettelytapasäännöt, yhteistyökumppanin turvallisuusohje sekä ISS:n ja toimittajan välinen henkilötietojen käsittelysopimus sekä tutustua alihankkijan perehdytyskorttiin.

Han­kin­nois­ta on teh­ty han­kin­taoh­je esi­mie­hil­le. Jo­kai­nen ISS:läinen voi ar­vioi­da toi­mit­ta­jien laa­tua sekä toi­mi­tus­ky­kyä yhtiön int­ra­ne­tissä. Tämä tie­to on kaik­kien kat­sot­ta­vis­sa ja oh­jaa käyttämään luo­tet­ta­via ja laa­dul­li­ses­ti hyviä toi­mit­ta­jia.

ISS Suomen hankintaosasto raportoi konsernin hankintaan ja Suomessa talousjohtajalle.

1.7.7 Yritysvastuun johtaminen

Jo­kai­nen esi­mies vas­taa hen­kilöstöön liit­ty­vien ta­voit­tei­den to­teu­tu­mi­ses­ta sekä ta­lou­del­li­ses­ta kan­nat­ta­vuu­des­ta omas­sa yk­sikössään.

Yri­tys­vas­tuun näkökul­mat ote­taan huo­mioon sekä päivittäisissä joh­ta­miskäytänteissä että lii­ke­toi­min­nan stra­te­gi­ses­sa suun­nit­te­lus­sa. ISS:n stra­te­gi­set vas­tuull­isuus­ta­voit­teet ase­te­taan ne­li­vuo­ti­sel­le stra­te­gia­kau­del­le osa­na lii­ke­toi­min­ta­stra­te­gi­aa, joka käsi­tellään joh­to­ryhmässä ja hyväksytään hal­li­tuk­ses­sa. Siitä joh­de­taan vuo­sit­tai­seen toi­min­ta­suun­ni­tel­maan vuo­si­ta­voit­teet ja toi­men­pi­teet lii­ke­toi­min­tayk­siköittäin. Nii­den to­teu­tu­mis­ta seu­ra­taan yk­siköiden joh­to­ryh­missä osa­na ISS:n joh­ta­misjärjes­telmää ja koko or­ga­ni­saa­tion ta­sol­la vuo­sit­tain eril­li­sissä joh­don kat­sel­muk­sis­sa.

Vas­tuul­li­suus­ta­voit­tei­ta to­teu­te­taan myös yk­sikköta­sol­la. Jo­kai­nen esi­mies vas­taa muun muas­sa hen­kilöstöön liit­ty­vien ta­voit­tei­den, ku­ten ta­pa­tur­ma­taa­juu­den vähentämi­sen to­teu­tu­mi­ses­ta sekä ta­lou­del­li­ses­ta kan­nat­ta­vuu­des­ta omas­sa yk­sikössään.

Yri­tys­vas­tuun to­teu­tu­mi­ses­ta vas­taa yri­tyk­sen joh­to­ryhmä. Joh­don edus­ta­ja­na, päätöksen­te­kijänä ja vas­tuul­li­suus­toi­men­pi­tei­den to­teut­ta­ja­na toi­mii HSEQ (Health, Sa­fe­ty, En­vi­ron­ment and Qua­li­ty) -oh­jaus­ryhmä, jos­sa pu­het­ta joh­taa hen­kilöstöjoh­ta­ja. HSEQ-oh­jaus­ryhmä huo­leh­tii, että vas­tuul­li­suus­asiat huo­mioi­daan lii­ke­toi­min­ta­stra­te­gian suun­nit­te­lus­sa ja vuo­sit­tai­sis­sa toi­min­ta­suun­ni­tel­mis­sa.

Osa­na ISS:n joh­ta­misjärjes­telmää ISS suo­rit­taa au­di­toin­te­ja omaan toi­min­taan­sa liit­tyen sekä erik­seen so­vi­tus­ti yh­dessä asiak­kaan tai hänen nimeämänsä edus­ta­jan kans­sa. Au­di­toin­neil­la var­mis­te­taan ISS Pal­ve­lui­den yh­tenäinen tapa toi­mia eri pal­ve­luis­sa. Au­di­toin­neil­la myös to­den­ne­taan ISS:n joh­ta­misjärjes­telmän toi­mi­vuus ja so­vel­ta­mi­nen käytännössä sekä tut­ki­taan, täyttääkö toi­min­tajärjes­telmä stan­dar­dien (ISO 9001, ISO 14001, OH­SAS 18001 ja ISO 22000), la­kien ja vi­ran­omaismääräys­ten vaa­ti­muk­set. Au­di­toin­tien tu­lok­sia ja niissä teh­ty­jen ha­vain­to­jen poh­jal­ta käyn­nis­tet­ty­jen ehkäise­vien ja kor­jaa­vien toi­men­pi­tei­den to­teu­tu­mis­ta seu­ra­taan säännölli­ses­ti HSEQ-oh­jaus­ryhmän joh­don kat­sel­muk­sis­sa.

1.8 Riskienhallinta

Vahva compliance-kulttuuri – säädösten, määräysten ja toimintatapojemme noudattamisesta huolehtiminen – on liiketoimintamallimme kivijalka. Tätä kulttuuria ISS:llä tukevat yhdenmukaiset prosessimme kaikkien ISS-maiden kesken.

Prosessejamme puolestaan tukevat sovellukset, kuten riskienhallinnan dokumentoinnin ja kehittämisen ratkaisu RiskManagement@ISS ja digitaalinen toimintakäsikirjamme OPF (Operation Process Framework), jonka Suomi-version otamme käyttöön kevään 2019 aikana. Tärkeä osa riskienhallintaamme on myös voimakas keskittyminen tietoturvallisuuteen.

1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat

ISS:n toiminnalla on merkittäviä taloudellisia, inhimillisiä ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Toiminnan eri piirteet, vaikutukset sekä sidosryhmien näkemykset ja odotukset huomioidaan niin tavoitteiden asetannassa kuin päivittäisen toiminnan ja viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa.

1.9.1 Olennaisuusanalyysi

ISS kartoitti ja päivitti syksyllä 2018 toimintansa vaikutuksia ja keskeisiä vastuullisuusteemoja sisäisen työskentelyn sekä sidosryhmätutkimuksen avulla. Edellinen vastaava kartoitus oli tehty vuonna 2015. Prosessi oli osa ISS:n toiminnan kehittämistä sekä siirtymistä GRI:n G4-pohjaisesta yritysvastuuraportoinnista GRI Standardien käyttöön.

Sidosryhmätutkimuksessa pyydettiin niin sisäisten kuin ulkoisten sidosryhmien näkemyksiä ISS:n toiminnasta, vastuullisuudesta sekä tärkeimmistä kehityskohteista.

Sidosryhmätutkimuksen keskeisiä tuloksia käytiin läpi ISS:n sisäisessä työpajassa, johon osallistui edustajia ISS:n eri yksiköistä. Lisäksi teemoja ja painopisteitä jatkotyöstettiin sisäisissä palavereissa.

Sidosryhmätutkimuksen ja sisäisen työskentelyn tuloksena hahmottui kuusi eri osa-aluetta, jotka ovat ISS:n vastuullisen toiminnan toteutumisen kannalta keskeisiä. Näitä ovat:

  • Asiakkaiden yritysvastuutavoitteiden tukeminen
  • Eettinen ja läpinäkyvä liiketoiminta, vastuullinen toimintatapa
  • Henkilöstöstä huolehtiminen
  • Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristövastuullisuus
  • Kokonaisvaltainen hyvinvointi
  • Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Vastuullisuuslupaus

Jotta vastuullisuus toteutuisi näiden painopistealueiden mukaisesti kaikkien ISS:n keskeisten sidosryhmien keskuudessa, ISS antaa vastuullisuuslupauksen: Luomme kestävää hyvinvointia. Tämä tarkoittaa seuraavaa:

Asiakkaille

Tuemme vastuullisuustavoitteitanne huolehtimalla työntekijöidenne ja ympäristön hyvinvoinnista. Lue lisää luvusta Asiakkaat.

Henkilöstölle

Tarjoamme vakaan ja turvallisen työpaikan, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja kehittymisen. Lue lisää luvusta Henkilöstö.

Ympäristölle

Hillitsemme ilmastonmuutosta ja huomioimme ympäristönäkökohdat kaikessa toiminnassamme kestävän tulevaisuuden takaamiseksi. Lue lisää luvusta Ympäristö.

Yhteiskunnalle

Tuemme yhteiskunnan hyvinvointia tarjoamalla työpaikkoja, maksamalla veroja, estämällä korruptiota ja tekemällä kestäviä hankintoja. Lue lisää luvusta Yhteiskunta.

Näiden lupausten konkreettiset tavoitteet ja mittarit löytyvät päivitetystä vastuullisuusohjelmasta.

1.9.2 YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tukeminen

ISS on valinnut YK:n 17 universaalin kestävän kehityksen tavoitteen joukosta seitsemän tavoitetta, joita se sitoutuu edistämään toiminnassaan.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n, tavoitteena on lisätä ihmisten hyvinvointia, poistaa äärimmäinen köyhyys, turvata maapallon kantokyky ja ympäristömme tulevaisuus sekä mahdollistaa kestävä ja rauhanomainen globaali kehitys. Niin koko ISS-konsernilla kansainvälisesti kuin ISS Palveluilla Suomessa on merkittävä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa ja kestävän huomisen rakentamisessa. Lisäksi kestävän kehityksen vaatimat ratkaisut tarjoavat ISS:n kaltaiselle yritykselle liiketoimintamahdollisuuksia.

ISS-konserni on valinnut YK:n 17 universaalin kestävän kehityksen tavoitteen joukosta seitsemän tavoitetta, joita se erityisesti sitoutuu edistämään toiminnassaan. Tavoitteista on valittu ne, joiden toteutumista ISS voi merkittävimmin edistää. Alla on esitetty tavoitteet ja mitkä piirteet ISS:n toiminnassa tukevat kyseisen tavoitteen saavuttamista.

  • Tasa-arvoinen työkulttuuri. Suhtaudumme syrjintään nollatoleranssilla. Osallistuimme EK:n Työ ei syrji -kampanjaan ensimmäisten yritysten joukossa.
  • Sukupuolten tasa-arvo eri työntekijäryhmissä. Kaikilla on iästä ja sukupuolesta riippumattomat mahdollisuudet toimia johto- ja esimiestehtävissä.
  • Joustavat työsuhteet. ISS:llä on mahdollisuus osa-aikaisiin työsuhteisiin sekä joustaviin työaikoihin.
  • Perheystävällinen työpaikka. Vuonna 2018 osallistuimme ensimmäistä kertaa Lapsi mukaan töihin -päivään. Päivä toteutettiin useilla paikkakunnilla, joissa ISS:llä on oma toimipiste.
  • Tasapuoliset ja kattavat koulutusmahdollisuudet. Vuonna 2018 lanseerasimme MyLearning-koulutusjärjestelmän, joka toimii mobiilisti ja tuo muun muassa ISS:n verkkokoulutukset jokaisen työntekijän ulottuville. Vuonna 2018 tutkintotavoitteisessa koulutuksessa oli noin 300 ISS:läistä ja ammatilliseen tutkintoon valmistui 319 henkeä.

  • Vedenkulutuksen optimointi. Pyrimme jatkuvasti tehokkaaseen vedenkäyttöön. I-mopin käytön ansiosta ISS Suomi säästi yli 580 000 litraa vettä vuosina 2017–18.
  • Kemikaalien käytön minimointi. Kemikaalivapaa ylläpitosiivous toteutetaan ultrapuhtaalla vedellä ja mikrokuitutuotteilla. Lisäksi käytämme puhdistusaineiden annostelijoita, kasvipohjaisia puhdistusaineita ja ympäristömerkittyjä tuotteita.
  • Hygienian edistäminen. Ammattitaitoisella siivouspalvelullamme luomme hygieeniset toimitilat.
  • Vesistöjen suojelu. Itämeren luonnon monimuotoisuuteen ja vesistökuormituksen vähentämiseen vaikutamme paitsi kemikaalien käyttöä minimoimalla, myös käyttämällä ravintoloissamme kotimaisella rehulla ruokittua ja Suomessa kasvatettua Benella-kalaa.

  • Vakaa ja turvallinen työpaikka kaikille. Työllistämme ammattilaisia 86 eri kansallisuudesta. Ammattilaistemme ikä vaihtelee 16 ja 75 vuoden välillä. Rekrytoinnissa kohtelemme kaikkia hakijoita tasavertaisesti.
  • Työturvallisuus. Tapaturmataajuudesta kertova LTIF-lukumme parani yli 40 prosenttia ja on nyt 9,85. Turvallisuushavaintoja teimme 24 000, mikä on yli 50 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
  • Innovaatiot. Innovoimme kaikilla tasoilla – uusien työtapojen käyttöönotosta digitaalisiin ratkaisuihin. Kiinteistöjen digitaaliset kaksoset mahdollistavat yhä monimuotoisemman kiinteistöstä kerättävän datan käytön. Kun dataan liitetään tekoälyn tekemää analyysia, voimme tehdä ennakoivia toimenpiteitä ja optimointia. Tämä parantaa palveluamme, kiinteistöjen energiatehokkuutta ja kiinteistön käyttäjien hyvinvointia.
  • Materiaalitehokkuus. Panostamme resurssien tehokkaaseen käyttöön niin energian kuin materiaalien käytössä, jätteiden minimointiin sekä kierrätykseen sopivien materiaalien uusiokäyttöön.

  • Yhtäläiset työmahdollisuudet kaikille. Työllistämme maahanmuuttajia ja erityisryhmien edustajia. ISS:llä työskentelee ammattilaisia 86 eri kansallisuudesta. Vuonna 2018 teimme yhteistyötä muun muassa Startup Refugees -järjestön kanssa maahanmuuttajien työllistämiseksi.
  • Tasapuoliset työelämän oikeudet. Vuonna 2018 osallistuimme ensimmäisten yritysten joukossa EK:n Työ ei syrji -kampanjaan. Yhdessä työterveyshuollon kanssa panostamme työkykyjohtamiseen. Tilapäisten työkykyjärjestelyiden hyödyntäminen tuplaantui vuoteen 2017 verrattuna. Tavoite- ja kehityskeskustelut pidetään kaikille työntekijöille.

  • Raaka-aineiden valinta ja jäljitettävyys. Raaka-ainevalinnoilla ja modernilla reseptiikalla uudistamme kulutus- ja makutottumuksia ja edistämme vastuullisten raaka-aineiden päätymistä entistä useampaan kotikeittiöön, osaksi arjen ruokarutiineja. Käytämme kotimaista lähiruokaa, sesonkituotteita, luomuruokaa sekä erilaisia sertifioituja raaka-aineita. Kaikki ravintolamme ovat Portaat Luomuun -ohjelmassa vähintään tasolla kaksi.
  • Ruokahävikin minimointi. Vuonna 2018 osallistuimme useaan hankkeeseen, joissa etsimme ratkaisuja ruokahävikin minimointiin henkilöstöravintoloissa.
  • Jätteiden vähentäminen ja kierrätys. Noudatamme jätehierarkiaa eli lainsäädännön mukaista jätteiden etusijajärjestystä. Tavoitteenamme on 60 prosentin kierrätysaste omissa toimipaikoissamme.
  • Kohti muovittomuutta. Vuonna 2018 toteutimme muoviauditoinnin raaka-ainehankintoihimme ravintolapalveluissa ja ryhdyimme sen pohjalta suunnittelemaan toimenpiteitä muovipakkausten korvaamiseksi. Omissa toimipisteissämme varmistamme, että mahdollisimman suuri osa jätteestä käsitellään materiaalina uusien tuotteiden raaka-aineiksi ja vasta toissijaisesti energiahyötykäytössä poltettuna.
  • Kemikaalivapaa siivous. Siivous, joka toteutetaan ultrapuhtaalla vedellä ja mikrokuituliinoilla, ilman puhdistusaineita.
  • Vastuullinen hankinta. Kilpailutusprosessimme on läpinäkyvä ja jäljitettävä. Kaikkien toimittajiemme tulee hyväksyä yritysvastuudokumenttimme ja sitoutua niihin jo tarjousvaiheessa.

  • Ilmastonmuutoksen hillintä. Vaikutamme palveluratkaisuillamme noin 1 TWh:n suuruiseen energiankulutukseen. Vuonna 2018 teimme lähes 28 000 havaintoa ja toimenpide-ehdotusta asiakkaidemme taloteknisten järjestelmien käyttö- ja energiankulutuksen kehittämiseksi. Energianhallintakeskuksessamme oli kiinni yli 1 000 rakennusta ja yli 20 000 yksittäistä laitetta vuonna 2018.
  • Päästöjen vähentäminen. Vuonna 2018 työkoneistamme aiheutuvat CO2-päästöt vähenivät 15 prosenttia suunnittelemalla töille optimaaliset reititykset ja suoritusajankohdat. Omiin toimitiloihimme hankimme uusiutuvaa energiaa. Lisäksi ISS Ympäristöasiantuntijat vastaavat esimerkiksi LEED-, BREEAM-, ISO 14001-, WWF:n Green Office- ja Ekokompassi-sertifiointiprojekteista, joilla vaikutetaan kiinteistön käytön aiheuttamiin ilmastovaikutuksiin.
  • Materiaalitehokkuus. Ympäristö- ja jätehuoltopalveluilla vaikutamme positiivisesti asiakkaidemme kierrätysratkaisuihin.
  • Ilmastoystävälliset ravintoratkaisut. Korvaamme ravintoloissamme lihatuotteita kasvikunnan proteiineilla. Suosimme lähiruokaa. Kaikki ISS:n ravintolat ovat mukana Portaat Luomuun -ohjelmassa vähintään tasolla 2.
  • Koulutus ja viestintä. Vuonna 2018 uudistimme koko henkilöstölle suunnatun ympäristöverkkokoulutuksen. Osallistuimme myös ISS:n globaaliin Zero Waste -päivään. Kampanjasitoumuksen teki globaalisti lähes 16 000 ISS:läistä.

  • Eettiset ja läpinäkyvät toimintatavat. Noudatamme ISS-konsernin terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatujohtamisjärjestelmää (HSEQ Management System) ja ISS Palveluiden toimintajärjestelmää. Toimintaohjeissamme on kuvattu laadunhallinta ja sen kehittäminen ISO 9001 -standardin mukaisesti.
  • Korruption ehkäisy. ISS vastustaa korruptiota ja lahjontaa kaikissa muodoissaan. ISS:n eettiset periaatteet ja ohjeistus (Code of Conduct) painottavat kilpailulainsäädännön vaatimusten mukaista ja korruptionvastaisten toimintatapojen ehdotonta noudattamista kaikessa toiminnassa. Kaikki ISS:n laajennetun johtoryhmän jäsenet ovat suorittaneet konsernin lahjonnan vastaisen koulutuksen ja kilpailuoikeudellisen koulutuksen.
  • Vastuullinen hankinta. Kaikki toimittajamme kuuluvat Tilaajavastuun Luotettava kumppani -palveluun. Hyödynnämme sähköisiä järjestelmiä kilpailutuksesta tilaukseen saakka, mikä tekee hankintaprosessistamme läpinäkyvän ja jäljitettävän. Suurimpien toimittajien kanssa on määritelty KPI-mittarit, joita ovat muun muassa toimitusvarmuus ja reklamaatioiden määrä.
  • Sidosryhmäyhteistyö. Vuonna 2018 teimme yhteistyötä muun muassa Startup Refugees -järjestön kanssa sekä EK:n kanssa Työ ei syrji -kampanjan puitteissa. Johtoryhmämme jäsen Riku Kolari osallistui Job Shadow -päivään. Kiinteistötyönantajien Siistii hommaa -kampanjan puitteissa markkinoimme kiinteistöalan työmahdollisuuksia. Muun muassa Kespron, Luken ja Laurean kanssa teimme töitä ruokahävikin vähentämiseksi. Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa käynnistimme yhteistyön, jonka ensimmäinen merkittävä askel on ISS Insinööriohjelma, jossa 30 ISS:läistä opiskelee talotekniikan insinööreiksi.
  • Yhteiskuntarauhan tukeminen. ISS on yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista. Henkilöstömme on monimuotoinen: osaajamme tulevat eri kulttuuri- ja osaamistaustoista. Työllistämme Suomessa 86 eri kansallisuuden edustajia.

1.10 Vastuullisuusohjelma

ISS:n vastuullisuusohjelma kokoaa päivitetyt vastuullisuuslupauksemme ja -tavoitteemme sekä keskeiset keinot niiden saavuttamiseksi. Lisäksi ohjelmassa määritellään keskeiset mittarit toiminnan ja tavoitteiden edistymisen seuraamiseksi. Ohjelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti.

Vastuullisuustavoitteet ja mittarit

ISSASIAKKAILLEHENKILÖSTÖLLEYMPÄRISTÖLLEYHTEISKUNNALLE
Lupauksemme
Luomme kestävää hyvinvointia.Tuemme vastuullisuustavoitteitanne huolehtimalla työntekijöidenne ja ympäristön hyvinvoinnista.Tarjoamme vakaan ja turvallisen työpaikan, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja kehittymisen.Hillitsemme ilmastonmuutosta ja huomioimme ympäristönäkökohdat kaikessa toiminnassamme kestävän tulevaisuuden takaamiseksi.Tuemme yhteiskunnan hyvinvointia tarjoamalla työpaikkoja, maksamalla veroja, estämällä korruptiota ja tekemällä kestäviä hankintoja.
Miten
Toimimme vastuullisesti kaikissa tilanteissa.

Perehdytämme ja koulutamme henkilöstöämme vastuullisiin toimintatapoihin.

Huolehdimme taloudellisesta kannattavuudestamme.

Huomioimme YK:n kestävän kehityksen tavoitteet toimintamme suunnittelussa.

Viestintämme on aktiivista ja läpinäkyvää.
Toimintamme tarkoituksena on luoda palvelu, joka vie asiakkaamme tavoitteisiinsa. Huolehdimme asiakkaidemme kiinteistöjen ja työympäristöjen toimivuudesta ja siisteydestä sekä heidän työntekijöidensä sekä omien asiakkaidensa viihtyvyydestä siten, että asiakkaamme voivat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa. Visionamme on tulla maailman parhaaksi palveluyritykseksi. Tämän toteuttamisessa palveluhenkilöstömme koulutus on avainasemassa.

Palvelumme vaikuttavat paitsi kiinteistöjen myös niiden käyttäjien hyvinvointiin. Kokonaispalvelukohteissamme hyödynnämme palvelupolkutyökaluamme.

Kuuntelemme ammattilaisiamme ja tuemme esimiehiämme. Hyvällä esimiestyöllä luomme hyvinvointia henkilöstöllemme.

Kehitämme jatkuvasti henkilöstömme työkykyä ja mahdollisuuksia työurien pidentämiseen. Varhaisen tuen mallin ja tuetun työhönpaluun avulla pidämme huolta henkilöstöstämme.

Kiitämme, kannustamme ja palkitsemme henkilöstöämme hyvästä työstä ja oman työnsä merkityksen oivaltamisesta. Tässä meitä tukee Omena-ohjelma.

Tarjoamme henkilöstöllemme mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja urapolulla etenemiseen.

Tavoitteemme on, että jokainen ISS:läinen pääsee joka päivä terveenä kotiin, aina eläkeikään saakka. Tavoitteemme on 0 tapaturmaa, ja se saavutetaan välittämisen kulttuuria rakentamalla.
Toteutamme kaikki palvelumme ympäristönäkökohdat huomioiden. Käytössämme on sertifioitu ISO 14001:2015 -ympäristöjohtamisjärjestelmä.

Vähennämme toiminnastamme aiheutuvia CO2-päästöjä.

Vaikutamme positiivisesti kiinteistöjen käytönaikaiseen energiankulutukseen.

Minimoimme kaikessa toiminnassamme veden kulutusta.

Otamme käyttöön uusimpia innovaatioita, jotka edistävät esimerkiksi kiinteistöjen energiatehokkuutta ja siivouksen kemikaalivapautta.

Ruokailupalveluissa minimoimme ruokahävikin syntyä.
Vastustamme harmaata taloutta.

Tarjoamme yhdenvertaiset työllistymismahdollisuudet kaikille. Avoimet työpaikat julkaistaan sekä sisäisesti että ulkoisesti.

Edistämme yhteiskunnan vakautta tarjoamalla työtä ja työyhteisön eri ikäisille, eri taustaisille, eri työkyvyn omaaville ja eri elämäntilanteissa oleville henkilöille.

Varmistamme hankintaketjun vastuullisuuden. Toimimme hankintakriteerien mukaisesti ja valvomme toimittajien laatua.
Mittari
  • Perehdytysohjelma on globaalin ISS-standardin mukainen.

  • Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän lahjonnan vastainen koulutus ja kilpailuoikeudellinen koulutus.

  • Taloudellinen kannattavuus

  • Mittaamme asiakastyytyväisyyttä vuosittain globaalilla asiakastyytyväisyystutkimuksella. cNPS-luku kertoo, kuinka valmiita asiakkaamme ovat suosittelemaan ISS:ää. Luku oli 45.

  • 2 620 henkilöstömme jäsentä oli vuonna 2018 suorittanut Service with a Human Touch -koulutuksen, jolla vahvistamme palvelukulttuuriamme.

  • Jokainen asiakkuusjohtajamme on valmennettu ISS-konsernin Key Account Management Certification (KAMC) -ohjelmassa.

  • Ravintoloidemme asiakkailta pyydämme päivittäin palautetta Happy or not -työkalululla. Happy or not -lukumme vuonna 2016 oli 75, vuonna 2017 76 ja vuonna 2018 77. Tavoite vuodelle 2019 on 78.

  • Henkilöstömme sitoutumisesta kertova eNPS-indeksi oli 19. Vuonna 2019 tavoitteenamme on nostaa suositteluindeksi 37,9:ään.

  • ISS Palveluiden sairauspoissaoloprosentti on 4,9. Keskimääräinen eläköitymisikämme on 64,2.

  • Vuonna 2018 palkitsimme Omena-ohjelmassa 74 kuukausivoittajaa liiketoimintayksiköissämme. Palkitsemista ehdotettiin 230 palveluammattilaisellemme. Vuoden 2018 voittajaksi valittiin ravintolatyöntekijä Rajeevan Selvaskantharajah.

  • Ammatilliseen tutkintoon valmistui 319 ISS:läistä.

  • Tapaturmataajuudesta kertova LTIF-lukumme parani 44 prosenttia vuonna 2018. Tavoitteemme LTIF-luvuksi vuonna 2019 on 8,9.


  • CO2-päästöt vähenivät vuodesta 2017, kts. luku 4.4.

  • Vuonna 2018 säästimme 580 000 litraa vettä ottamalla käyttöön vettä säästäviä yhdistelmäkoneita.

  • Vuonna 2018 teimme lähes 28 000 havaintoa kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyen.

  • Olimme mukana kehittämässä ravintoloihin uutta hävikinseurantajärjestelmää. Pilottikohteissa saavutimme 30 prosentin säästöt ruokahävikissä.

  • Työllistämme ihmisiä 86 eri kansallisuudesta.

  • Rekrytoinnissa kaikkia kohdellaan tasapuolisesti, ja erilaiset elämäntilanteet huomioidaan työsuhteissa.

  • Yhteiskunnalle tuottamaamme kokonaisverohyötyä kuvaava verojalanjälkemme oli 143,6 miljoonaa euroa.

  • Kaikki ISS:n sopimustoimittajat kuuluvat Tilaajavastuun Luotettava kumppani -palveluun.

  • Sopimustoimittajamme hyväksyvät ISS Palveluiden toimintapolitiikan, ISS:n toimittajan menettelytapasäännöt sekä ISS:n korruption vastaiset periaatteet.

  • Kaikissa 2014 ja sen jälkeen tehdyissä sopimuksissa on liitteenä toimittajan täyttämä HSEQ-kysely.

  • Teemme toimittaja-auditointeja vuosittain.


2.1 Kokonaisvaltaiset, räätälöidyt hyvinvointiratkaisut

Palvelukokonaisuus rakennetaan aina asiakkaan tarpeiden mukaan.

ISS:n strategian ja kilpailukyvyn ytimessä on hyvin johdettu ja jatkuvasti kehittyvä kokonaispalvelumme. Kokonaisuuden onnistumisessa yhtä tärkeää kuin asiantuntijuus omissa palveluissamme on asiakkaidemme liiketoiminnan ymmärtäminen.

Rakennamme palvelukokonaisuutemme aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Jollekin asiakkaalle tärkeintä on oman toiminnan häiriöttömyys, toisille taas parhaiden osaajien houkutteleminen, kolmas haluaa rakentaa brändiään ja ymmärtää palvelun olevan olennainen osa sitä. ISS:n kannalta keskeistä on, että ymmärrämme asiakkaan liiketoiminnan ja toimintaympäristön ja luomme tämän ymmärryksen pohjalta ratkaisun, joka on asiakkaalle helposti hallittavissa ja joka luo lisäarvoa paitsi asiakkaalle itselleen, myös tämän asiakkaille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille. Kokonaispalveluratkaisussamme asiakkuustiimimme tekee töitä joustavasti yli palvelurajojen, mikä tuo asiakkaalle myös kustannustehokkuutta.

Kokonaisvaltaisilla palveluillamme tuemme monia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, esimerkiksi vastuullista kuluttamista: minimoimme asiakaskohteissamme ruokahävikkiä, edistämme kemikaalivapaata siivousta sekä vähennämme ja kierrätämme jätteitä. Parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta osallistumme ilmastotekoihin. Vastuullisuuslupauksemme mukaisesti luomme kestävää hyvinvointia kiinteistöjen lisäksi niiden käyttäjille: kehitämme palvelupolkua niin, että asiakkaamme, heidän työntekijänsä ja asiakkaiden asiakkaat saavat jokaisessa kohtaamispisteessämme hyvää palvelua – ja hyvän mielen.

2.1.1 Hankinta palveluna

Hankinta vaatii erityisosaamista, kuten mikä tahansa muukin erityisala. ISS:llä hankinta on keskitetty yksikölle, jonka kaikki ammattilaiset koulutetaan ISS Procurement Academyssa.

ISS:llä on kansainvälisten sopimusten kautta suuret volyymit useille epäsuorille toimittajille: hankintamme Suomessa ovat vuositasolla noin 170 miljoonaa euroa, ja meillä on yli 1 000 sopimustoimittajaa, joiden kanssa innovoimme hyvässä yhteistyössä myös tulevaisuuden ratkaisuja. Näitä hyötyjä voimme tarjota myös asiakkaillemme ja kilpailuttaa asiakkaidemme puolesta heidän projektejaan.

Kilpailutusprosessimme on läpinäkyvä, jäljitettävä ja tehokas. Hyödynnämme sähköisiä järjestelmiä koko prosessissa aina kilpailutuksesta tilaukseen saakka. Kaikkien toimittajien tulee hyväksyä ja sitoutua yritysvastuudokumentteihimme jo tarjousvaiheessa.

Tätä prosessia hyödyntämällä asiakkaamme saavat tarjouksille yhtenevän käsittelytavan ja varmuuden siitä, että alihankkija täyttää kaikki lakisääteiset velvoitteet eikä syyllisty korruptioon. Samalla vältetään hajautettu hankinta, jossa kulutuksen seuranta ja hallinta on usein hankalaa.

Vastuullisella, läpinäkyvällä hankintaprosessillamme edistämme YK:n kestävän kehityksen tavoitetta rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita.

2.2 Innovaatiot

Tärkeintä on, että innovaatio palvelee asiakastamme.

Tullaksemme maailman parhaaksi palveluyritykseksi kehitämme jatkuvasti toimintaamme. Toiminnan kehittämisessä keskeistä on luoda sekä meidän ISS:läisten että asiakkaidemme arkea parantavia toimintamalleja. Asiakkuuksissamme työskentelevät palveluammattilaiset tunnistavat kehitystarpeita, joita kehitysyksikkömme Service Excellence jalostaa uusiksi palveluiksi ja toimintatavoiksi. Lisäksi saamme jatkuvasti käyttöömme globaaleja kehitystyökaluja, joista moni saa alkunsa omassa autonomisessa innovaatioyksikössämme Corporate Garagessa.

Innovaatiot eivät ole ainoastaan digitaalisia hankkeita tai vuosien ajan kestäviä kehitysprojekteja, vaan innovaatio voi yksinkertaisimmillaan olla uuden työkalun tehokas käyttö. Tärkeintä on, että innovaatio palvelee asiakastamme ja tekee hänen asiointikokemuksestaan kiinteistössä asteen verran parempaa, olipa kyse sitten kemikaalivapaan siivouksen tuottamasta paremmasta huoneilmasta, TouchPointin kautta tehtävästä palvelupyynnöstä tai optimaalisesta työskentelylämpötilasta.

2.3 Digitaalisuus

Haluamme, että myös ympäristö voi hyötyä digitaali­saatiosta.

Palveluliiketoiminta ja kiinteistöpalveluala sen osana digitalisoituvat kiihtyvällä tahdilla. Me ISS:llä olemme etujoukoissa kehittämässä sekä valtakunnallisesti että globaalisti tapoja, joilla mahdollistamme sujuvan työskentelyn niin asiakasrajapinnassa työskenteleville palveluammattilaisillemme kuin tukiyksiköillemme ja liiketoimintajohdolle. Yhä sujuvampi työskentely näkyy asiakkaalle yhä parempana palveluna. Suurena globaalina toimijana haluamme kantaa vastuumme ja kehittää koko alan toimintaa. Tällainen kehittäminen ei onnistu ilman digitaalisia työkaluja.

ISS:n vahvuudet digitalisaation saralla liittyvät asiakkaan arjen, loppukäyttäjän toiveiden ja palvelutiimimme työskentelyn kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen. Tämä tieto yhdistettynä digitaalisten työkalujen luomiin mahdollisuuksiin auttaa meitä ymmärtämään, miten palvelujen tuotanto tulevaisuudessa rakennetaan niin, että se palvelee kaikkia edellä mainittuja ryhmiä. Haluamme, että kaikki, myös ympäristö, voivat hyötyä digitalisaatiosta.

Kiinteistöpalvelualalla digitalisaatio näkyy tulevaisuudessa ennen kaikkea digitaalisten kaksosten käyttöönottona, mikä mahdollistaa monimuotoisemman kiinteistöstä kerättävän datan käytön ja parantaa asiakaskokemusta. Mallin keräämän datan avulla kykenemme ymmärtämään paremmin kiinteistöä sekä sen olosuhteita. Kun datan keruuseen liitetään tekoälyn tuottamaa analyysia, sekä palveluntuottajalle että kiinteistön omistajalle avautuu ennennäkemätön mahdollisuus tehdä ennakoivia toimenpiteitä useilla eri osa-alueilla aina teknisistä huolloista kävijämääräperusteisten palveluiden tuottamiseen. Tavoitteena on tehdä optimointia niin kiinteistön olosuhteiden, tilojen käytön, käyttäjien hyvinvoinnin, rakennuksen energiatehokkuuden kuin kiinteistöautomaatiolaitteiden elinkaaren osalta. Digitalisaation hyödyntäminen kiinteistöpalveluissa on siten myös ilmastoteko.

Tekoälyn rikastamalla datalla voimme ennakoida asiakkaidemme tarpeita tuottaa oikean määrän oikeita palveluja oikeaan aikaan.

Tekoälystä tulee merkittävä työkalu koko kiinteistöpalvelualan toiminnassa, sillä se muuttaa olennaisesti toimintatapojamme. Lähivuosina tuotamme asiakkaillemme maailman parasta palvelua, joka perustuu valtavaan määrään dataan, jota yhdistelemme ja tulkitsemme eri tavoin. Tekoälyn rikastamalla datalla voimme ennakoida asiakkaidemme tarpeita entistä paremmin ja tuottaa oikean määrän oikeita palveluja oikeaan aikaan. Datan tulkinnan lisäksi tekoälylle syntyy kiinteistöissä uusia käyttökohteita. Näitä ovat esimerkiksi puheen ja tekstin tunnistaminen sekä kuvan ja videon tulkinta ja analysointi tarkistus- ja raportointitarpeiden automatisoimiseksi.

2.4 Kokonaisvaltainen ympäristövastuullisuus

Voimme saavuttaa muissa kuin uudiskohteissa noin kolmen prosentin energiansäästön talotekniikkaa optimoimalla ja 15–20 prosentin säästöt investoinneilla.

ISS:n 8 000 ammattilaista vaikuttavat päivittäin työllään niin ympäristöön kuin ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Koska kiinteistöt muodostavat lähes 40 prosenttia Suomen energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä, ovat toimenpiteet olemassa olevan kiinteistökannan ympäristövaikutusten minimoimiseksi välttämättömiä.

Olemme ISS Palveluissa sitoutuneet ilmastonmuutoksen hillintään vähentämällä asiakkaidemme kiinteistöjen käytönaikaisia ympäristövaikutuksia innovatiivisilla ja energiatehokkailla palveluratkaisuilla. Tuemme asiakkaidemme vastuullisuustavoitteita ja etsimme aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa siivous-, ruokailu- ja kiinteistön ylläpitopalveluita CO2-päästöjä vähentäen, materiaalitehokkaasti, luonnonmonimuotoisuutta ylläpitäen ja kiertotaloutta rakentaen. Ammattitaitoisesti toteuttamamme palveluratkaisut vaikuttavat lisäksi positiivisesti rakennusten elinkaareen, sisäilman laatuun ja kiinteistövarallisuuden ylläpitoon.

2.4.1 Kiinteistön ylläpitopalveluilla huolehdimme kiinteistöistä kokonaisvaltaisesti

Kiin­teistöjen ener­gia­te­hok­kuus ja olo­suh­tei­den hal­lin­ta ovat kes­kei­sessä ase­mas­sa asiak­kail­le räätälöitävissä pal­ve­lu­ko­ko­nai­suuk­sis­sa. Pal­ve­lu­rat­kai­su­jen tu­lok­set näkyvät konkreettisesti asiak­kaan ener­gian- ja ve­den­ku­lu­tuk­sessa, päästö­jen vähen­ty­mi­senä sekä jätteiden synnyn minimoimisena. Palveluratkaisuillamme rakennamme kiertotaloutta kiinteistöjen ylläpidossa ja käytössä.

Vuonna 2018 ISS:n kiinteistönhuollon piirissä olevien kiinteistöjen osuus Suomen kiinteistömassasta oli noin kolme prosenttia. Palveluratkaisuillamme vaikutamme noin 1 TWh:n suuruiseen energiankulutukseen ja sen aiheuttamiin CO2-päästöihin. Ammattilaistemme toimenpiteillä voimme saavuttaa muissa kuin uudiskohteissa tyypillisesti noin kolmen prosentin energiansäästön talotekniikkaa optimoimalla ja 15–20 prosentin säästöt investoinneilla.

2.4.2 Kiinteistön energiankulutus hallintaan

Energianhallintakeskuksessa valvotaan 20 000 laitteen optimaalista lämmön-, sähkön- ja vedenkäyttöä.

ISS wise -ener­gian­hal­lin­ta­pal­ve­lu muo­dos­tuu kiin­teistönhoi­ta­jan päivittäisestä asia­kas­työstä, Ener­gian­hal­lin­ta­kes­kuk­sen 24/7-etäval­von­nas­ta sekä ta­lo­tek­nis­ten eri­kois­osaa­jien kiin­teistön ylläpi­totyöstä. Näin otam­me ko­ko­nais­vas­tuun asiak­kaan kiin­teistön toi­mi­vuu­des­ta, viih­tyi­syy­destä ja ener­gia­te­hok­kuu­des­ta. Pal­ve­lun kul­ma­ki­ven muodostaa olo­suh­tei­den hal­lin­ta. Kiin­teistön o­mis­ta­jat hyötyvät ener­giansäästön tuo­man kus­tan­nussäästön lisäksi kiin­teistön ar­von­ säilymisestä.

Vuonna 2018 Energianhallintakeskuksessamme oli kiinni yli 1 000 rakennusta ja yksittäisiä laitteita yli 20 000 kappaletta. Näiden kohteiden automaatiojärjestelmien ja laitteiden toimivuutta valvomme 24/7 ja varmistamme näin optimaalisen lämmön, sähkön ja veden käytön. Energianhallintakeskuksessa työskentelevät ISS:n ammattilaiset tekivät vuonna 2018 lähes 28 000 havaintoa liittyen kiinteistöjen taloteknisiin järjestelmiin ja laitteisiin.

ISS:n ener­gia­ma­na­ge­rit joh­ta­vat asiak­kai­den ener­gia-asioi­den hal­lin­taa ja suun­nit­te­le­vat tar­vit­ta­vat toi­men­pi­teet ja investoinnit energiatehokkuuden ja olosuhteiden parantamiseksi. Ener­gia­ma­na­ge­rin tehtävät so­vel­tu­vat par­hai­ten iso­jen kiin­teistöjen, suu­ren kiin­teistö­määrän tai maan­tie­teel­li­ses­ti ha­jal­laan ole­van kiin­teistökan­nan sys­te­maat­ti­seen ke­hittämi­seen.

Kiin­teistön omis­ta­jalle hyödyt näkyvät ener­gia­kus­tan­nus­ten ja kiin­teistön kor­jaus­ve­lan pie­ne­ne­mi­senä. Kiin­teistön käyttäjille palvelu konkretisoituu esimerkiksi miellyttävillä lämpö-, valaistus- ja sisäilmaolosuhteilla.

2.4.3 Kemikaalivapaa ylläpitosiivous – puhtaasti parempi

Kemikaalikuorman vähentäminen on yksi tärkeimmistä keinoista tukea ympäristömyönteisyyttä.

Siivouksessa kemikaalikuorman vähentäminen on yksi tärkeimmistä keinoista tukea ympäristömyötäisyyttä ja vähentää muovipakkausten käyttöä. ISS:llä on jo useissa kymmenissä siivouskohteissa sekä muutamassa ammattikeittiössä käytössä kemikaalivapaa ylläpitosiivous, joka tehdään nimensä mukaisesti ilman kemikaaleja – ultrapuhtaan veden ja mikrokuitutuotteiden avulla.

Kemikaalivapaa siivous soveltuu kaikkiin tiloihin ja kaikenlaisille pinnoille, erityisesti kaikkien kosketuskohtien ja tasopintojen siivoukseen. Ultrapuhdas vesi saadaan siivouskeskuksessa hanaveteen liitetystä suodatinyksiköstä, jonka kautta vesi kiertää ja joka puhdistaa hanavedestä kaikki epäpuhtaudet pois.

Kemikaalivapaasti siivotaan jo esimerkiksi toimistoissa, oppilaitoksissa, päiväkodeissa ja teollisuuden tiloissa. Jäämätöntä puhtautta saadaan myös muun muassa tekstiililattioilla, joihin jää peruspuhdistuksissa helposti kemikaalijäämiä. Tavoitteenamme onkin laajentaa kemikaalivapautta reilusti vuoden 2019 aikana ja näin saada merkittäviä säästöjä kemikaalien kulutuksessa.

Menetelmän hyödyt

Puhtaammat pinnat, yksinkertainen siivousprosessi, ei kemikaalikertymiä pinnoilla, turvallinen kaikille pinnoille sekä työntekijöille, vähäisempi vedenkulutus ja nopeampi siivousprosessi, vähemmän muovi- ja pakkausjätettä, vähemmän kemikaalijäämiä vesistöön – kaikkea tätä on tarjolla ultrapuhtaalla vedellä siivottaessa.

Yksi tärkeimmistä hyödyistä on työntekijöiden turvallisuus. Ultrapuhtaan veden käyttö vähentää siivoojien kemikaalialtistusta ja auttaa pitämään ihon ja keuhkot paremmassa kunnossa. Myös parantuneesta sisäilmasta on näyttöjä, joten olemme näin mukana myös kansanterveyden tukemisessa ja työn tuottavuuden parantamisessa.

2.4.4 Ilmastoreilu ruoka

Ruokahävikin hallinta on keskeisessä asemassa, kun halutaan pienentää ruokailusta aiheutuvaa ilmastotaakkaa.

Tärkeimpiä toimia ruoan ilmastovaikutusten vähentämiseksi ovat eläinperäisten tuotteiden vähentäminen ja kasvisten osuuden lisääminen, kotimaisen ruoan suosiminen, ruoan tuotanto-, valmistus- ja säilytysmenetelmien energiatehokkuuden kehittäminen sekä logistiikan tehostaminen. Lisäksi ruokahävikin hallinta on keskeisessä asemassa, kun halutaan pienentää ruokailusta aiheutuvaa ilmastotaakkaa: heittämällä vähemmän ruokaa lautaselta roskiin hiilijalanjälki pienenee.

Tarjoamme ISS Ravintolapalveluissa näitä valintoja asiakkaidemme lautasille jokaisena päivänä:

  • Lähiruokaa suositaan aina mahdollisuuksien mukaan.
  • Suosimme perunaa ja erilaisia viljatuotteita, kuten ohraa.
  • Kaikki ISS:n ravintolat ovat mukana Portaat Luomuun -ohjelmassa vähintään tasolla 2.
  • Käyttämiemme lihatuotteiden kotimaisuusaste on 100 prosenttia. Naudanlihan käyttöä vähennetään, ja naudanlihaa korvataan kotimaisella broilerilla ja rypsiporsaalla.
  • Käyttämämme kalat ovat WWF:n kalasuositusten mukaisia tai MSC-, ASC- tai Benella-sertifioituja.
  • Laitteiden tarkoituksenmukaisella ja oikea-aikaisella käytöllä sekä järkevillä valmistusmenetelmillä säästetään keittiössä kuluvaa energiaa.
  • Hävikin määrää vähennetään huolellisella ruokalistan suunnittelulla, ruoan valmistuksen jaksottamisella, oikealla valmistusprosessilla sekä ruoan oikealla säilytyksellä.
  • Jätteet lajitellaan aina ensisijaisesti materiaalikierrätykseen ja toissijaisesti energiahyötykäyttöön.
  • Astiapalautuspisteissä asiakasta ohjeistetaan lajittelemaan ISS:n lajitteluohjeiden mukaisesti.

2.4.5 Jätehuolto- ja kierrätyspalvelut

Hyvitykset arvokkaista jätemateriaaleista kompensoivat asiakkaidemme jätehuollon kuluja.

Jätehuoltopalveluissa palvelumme perustana ovat jätehierarkia sekä kansalliset kiertotaloustavoitteet. Toimimme asiakkuuksissamme jätehierarkiaa eli lainsäädännön mukaista jätteiden etusijajärjestystä noudattaen. Tärkeintä on vähentää syntyvän jätteen määrää. Jos jätettä kuitenkin syntyy, on se ennen kaikkea pyrittävä uusiokäyttämään sellaisenaan. Hyvä esimerkki tästä ovat asiakkuuksissamme käytetyt kuormalavat, jotka voidaan, tarvittaessa korjauksen jälkeen, käyttää uudelleen. Mikäli uusiokäyttö ei ole mahdollista, kierrätämme jätteet materiaalina, jolloin luonnonvara hyödynnetään uudelleen raaka-aineena. Esimerkiksi metalli on sellainen jae, joka voi kiertää käytössä useita vuosia laadun heikentymättä.

Erilaiset hyvitykset arvokkaista jätemateriaaleista kompensoivat asiakkaidemme jätehuollon kuluja. Esimerkiksi metalli, pahvi ja keräyspaperi ovat rahan arvoisia raaka-aineita, joista asiakkaamme hyötyvät taloudellisesti erilliskerättyinä.

Vasta jos jäte ei sovellu kierrätettäväksi, se hyödynnetään energiantuotannossa energia- tai sekajätteenä poltettuna. Loppusijoitukseen kaatopaikalle joudutaan viemään enää vain pieni osuus asiakkaidemme jätteistä. Yleensä näin tehdään vain, jos jätettä ei voida polttaa tai muuten käsitellä. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon johdosta hyötykäyttöaste on asiakkaillamme useimmiten täydet 100 % jätteistä. Tavoitteiden painopiste onkin siirtynyt kaatopaikkajätteen vähentämisestä poltettavan jätteen vähentämiseen ja sitä kautta jätteiden materiaalikierrätysasteen nostamiseen ja kehittämiseen. Vaaralliset jätteet toimitamme aina turvallisesti käsittelyyn ja kierrätykseen niille soveltuville laitoksille.

Jätehuolto on osa kokonaispalveluratkaisuamme, ja näin varmistamme asiakaskohteessa läsnäolevan ISS:n henkilöstön avulla jätteiden turvallisen hallinnan aina jätteiden syntypaikkalajittelusta jätteiden käsittelyyn saakka. Näin edistämme paitsi asiakkaidemme ympäristövastuullisuutta myös kustannustehokkuutta.

Jätehuoltopalveluumme kuuluu jätekeräysvälineet, jätteiden tyhjennys ja käsittely sekä kattava jäteraportointi. Lisäksi ISS Ympäristöhoitaja -konseptimme avulla jätteiden sisälogistiikka esimerkiksi tehdas- ja kauppakeskuskohteissa tehostuu. Ympäristöjohtamisen palvelut täydentävät palvelupakettiamme: ISS Ympäristöasiantuntijamme voivat tukea asiakasta ympäristöprojekteissa ja -sertifioinneissa.

Vuonna 2018 keräsimme asiakkuuksistamme yli 110:tä eri jätejaetta, jotka kaikki vietiin turvallisesti jatkokäsittelyyn. Raportointityökalumme avulla asiakas voi seurata jätemääriä kuukausi-, kvartaali- ja vuositasolla jätelajeittain, jäteluokittain, loppusijoituskohteittain ja vastaanottolaitoksittain. Lisäksi raportista nähdään jätekustannukset ja -verot jätelajeittain ja tuoteryhmittäin. Olennainen osa seurantaa on myös jätteiden kierrätys- ja hyötykäyttöaste. Monipuoliset kuvaajat ja taulukot auttavat asiakkaitamme heidän omissa viranomais- sekä vastuullisuusraportoinneissaan.

Kehitämme ympäristöpalveluitamme jatkuvasti säännöllisissä asiantuntijapalavereissa. Sovittujen tavoitteiden toteutumista seurataan jäteraportoinnin, laatukiertojen ja asiakastyytyväisyyskyselyiden avulla. Teemme jätehuollon yhteistyökumppaneillemme säännöllisesti HSEQ-auditointeja, joilla varmistamme palvelun ja yhteistyön pysymisen laadukkaina.

ISS:n kattavat ympäristöpalvelut tehostavat asiakkaan kiertotaloustavoitteita

2.5 Kiinteistön käyttäjien hyvinvointi

Loppukäyttäjälähtöinen kokonaispalvelupolku on nimeltään Sunny Monday.

Vuonna 2018 nimesimme loppukäyttäjälähtöisen kokonaispalvelumme ISS Sunny Mondayksi. Tässä ratkaisussa mietimme, millainen on kiinteistön käyttäjän palvelupolku ja miten me ISS:läiset voimme eri kohtaamispisteissä tukea, helpottaa ja ilahduttaa hänen arkeaan. Palvelupolkuajattelu on yhteistä koko ISS-konsernin kanssa ja vuoden 2018 aikana otimme palvelutiimiemme käyttöön palvelupolun kohtaamispisteisiin liittyviä ohjeistuksia: miten otan esimerkiksi vastaan aulaan saapuvan vieraan.

2.5.1 Työturvallisuus

Palveluratkaisujen toteuttamisen ja asiakastyytyväisyyden varmistamisen kulmakivi on hyvinvoiva henkilöstö, joka välittää sekä omasta että muiden turvallisuudesta. Sertifioidun työturvallisuuden ja -terveyden johtamisjärjestelmän jatkuvan parantamisen lisäksi panostamme systemaattisesti henkilöstön turvallisuusosaamiseen ja -asenteeseen. Kun kiinnitämme erityistä huomiota omien työtehtävien ja -kohteiden turvallisuuteen, parannamme samalla asiakkaidemme turvallisuutta.

2.5.2 Terve työympäristö

Puhtaus ei tuoksu!

Vietämme työpaikoilla ja oppilaitoksissa lähes kolmasosan vuorokaudesta, joten rakennusten sisäilmaolosuhteiden merkitys ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille on suuri. Huonot sisäilmaolosuhteet ovat tutkitusti merkittävä työn tehokkuutta laskeva tekijä. Ammattitaitoisella siivous- ja kiinteistön ylläpitopalvelulla pystymme vaikuttamaan positiivisesti kohteen sisäilman laatuun.

Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella tarjoamme asiakkaalle puhtaat tilat ilman allergisoivia kemikaalijäämiä sisäilmassa. Kemikaaleja on käytetty siivousaineissa moneen tarkoitukseen, myös tuoksun luomiseen. Puhtaus ei siis tuoksu! Uudella menettelyllä saavutamme puhtaan ympäristön ilman puhdistusaineen tuoksua ja pintojen kemikaalijäämiä.

Kiinteistön ylläpitopalveluilla huolehdimme rakennuksen taloteknisten järjestelmien toimivuudesta. Huolehdimme kiinteistöjen olosuhteista kokonaisvaltaisesti huomioiden sekä energiatehokkuuden että sisäilmaolosuhteet. Usein jo heikentyneitä sisäilmaolosuhteita pystytään parantamaan analysoimalla talotekniikan toimivuutta ja käyntiaikoja suhteessa kohteen käyttötarkoitukseen ja käyttöaikoihin.

Am­mat­ti­mai­nen kiin­teistöjen käyttö, hoito ja ylläpito muo­dos­ta­vat pe­rus­tan kiin­teistöjen ener­gia- ja eko­te­hok­kuu­del­le sekä ar­von säily­mi­sel­le, mutta myös terveellisille ja turvallisille sisäilmaolosuhteille kiin­teistön elin­kaa­ren eri vai­heis­sa.

2.5.3 Terveellinen ravinto

Terveellinen ja ympäristöystävällinen ruokavalio koostuu pääosin kasvikunnan tuotteista, mutta voi sisältää myös pieniä määriä eläinkunnan tuotteita. ISS Ravintolapalveluissa ohjaamme asiakkaita terveellisiin ja ilmastoystävällisiin ruokavalintoihin perinteisen lautasmallin avulla, jossa on puolet kasviksia, neljännes hiilihydraatteja ja neljännes proteiinia.

Puhtaasti terveellistä ruokaa ja sydänystävällisyyttä vaalitaan ravintoloissamme entistä enemmän. Käytössämme on täysjyvätuotteita ja sydänmerkittyjä raaka-aineita, joissa on huomioitu suolan ja rasvan määrä sekä laatu. Terveellisyyden lisäksi lounasruoalta vaaditaan elämyksellisyyttä ja makua. Hummukset, tahinit ja avokadolevitteet maistuvat suomalaisille ennätyksellisen hyvin rasvalevitteiden korvikkeena. ISS:n ravintoloissa terveellisyys ei tarkoita hajutonta ja mautonta, vaan superherkullista.

2.5.4 Koulutus

Koulutusohjelmien avulla kehitetään johtamista ja yhtenäistä ajattelutapaa.

Maailman paras palvelu perustuu maailman osaavimpiin ihmisiin. Se on yksi syy, miksi me ISS:llä panostamme paljon henkilöstömme osaamiseen.

Service with a Human Touch

Asiakkaille tarjottu palvelu perustuu henkilökohtaiseen läsnäoloon ja kokemukseen, The Power of the Human Touchiin. ISS:läisille se tarkoittaa käytännössä sitä, miten asiakaskohtaamisessa luodaan unohtumattomia palvelukokemuksia. Näitä palvelukohtaamisia harjoittelemme konsernin tärkeimmän palvelukulttuurin muutosta tukevan ohjelman, Service with a Human Touchin kautta.

Valmennusohjelman tavoitteena on rakentaa vahvaa palvelukulttuuria ja kykyä olla asiakasta ”askeleen edellä”. Tämä kaikki perustuu henkilöstömme oivallukseen ja ymmärrykseen oman työn merkityksellisyydestä asiakkaalle. Kyky ja halu tunnistaa asiakkaan tarpeet ja vastata niihin erinomaisella palvelulla kiteyttää ohjelmamme tavoitteet.

Olemme vahvistaneet osaamistamme kymmenissä avainasiakkuuksissamme, ja tavoitteenamme vuodelle 2018 oli tavoittaa suurin osa avainasiakkuuksissa työskentelevästä henkilöstöstämme Suomessa. Konsernitasolla Service with a Human Touch on jalkautettu 48 maahan, sisäisiä kouluttajia on 700 ja koulutettuja työntekijöitä tähän mennessä noin 70 000. Lisäksi olemme kehittäneet ohjelmaan jatkuvasti uusia moduuleita, jotka syventävät jo opittuja asioita ja vahvistavat esimerkiksi tietyssä asiakassegmentissä vaadittavaa palvelukäyttäytymistä.

Esimiehille tarjoamme työkaluja ja tukea siihen, kuinka opitut asiat saadaan elämään arjessa. Jatkuvalla kehittämisellä taataan erinomainen palvelukokemus.

Key Account Manager Certification (KAMC)

Halumme palvella asiakkaita erinomaisesti kaikilla tasoilla näkyy myös panostuksessa asiakkuuksien kehittämiseen. Jokainen asiakkuusjohtajamme on valmennettu konsernin koulutusohjelmassa entistä parempaan asiakkuuksien johtamiseen. Jokainen valmennuksen läpikäynyt on ohjelman päätteeksi sertifioitu ylimmän johdon toimesta. Sertifioinnin läpäisemiseksi asiakkuusjohtajien on tullut osoittaa, että he systemaattisesti kehittävät omia asiakkuuksiaan sekä henkilöstöään asiakkaan odotusten mukaisesti ISS:n prosesseja ja työkaluja noudattaen. Valmennuksesta on saatu erittäin positiivisia kokemuksia. Myös asiakkaita on otettu mukaan kuulemaan, miten haluamme kehittää asiakkaan saamaa palvelua ja yhteistyötä.

ISS Universityn koulutusohjelmat

ISS Universityn tarjoamat konsernin yhteiset koulutusohjelmat edistävät ISS:n strategian toteuttamista ja vahvistavat ISS:n yhteistä kulttuuria. Koulutusohjelmien avulla kehitetään johtamista ja yhtenäistä ajattelutapaa. ISS Universityn henkilöstön kehittämisen kokonaisuuteen kuuluvat perehdytys, palvelukulttuurin kehittäminen sekä liiketoiminnan ja johtamisen kehittämisohjelmat.

Global Management Trainee Programme

ISS:n kansainvälinen Global Management Trainee Programme tarjoaa lahjakkaille ja kunnianhimoisille nuorille kyvyille mahdollisuuden tulla osaksi ISS:n menestystarinaa ja viedä yritystä kohti strategisia päämääriämme keskitettyjen kokonaispalveluratkaisujen tuottajana.

ISS Global Management Trainee -ohjelma on ollut käynnissä vuodesta 2012 lähtien. 18 kuukauden mittaisessa ohjelmassa traineet työskentelevät harjoittelujaksoilla eri puolilla palveluorganisaatiotamme sekä ulkomaanvaihdossa toisessa ISS-maassa. Tätä kautta heille muodostuu hyvä kokonaiskäsitys ISS:n paikallisesta ja kansainvälisestä toiminnasta sekä laaja kontaktiverkosto yrityksen sisällä. Ohjelman jälkeen traineet sijoittuvat esimies- ja asiantuntijarooleihin asiakaskohteissamme. Pidemmän aikavälin tavoitteena on edetä kokemuksen kautta ylemmän johdon tehtäviin yrityksessämme. Ohjelma käynnistyy vuosittain syyskuussa, ja hakuaika on käynnissä edellisen vuoden vaihteeseen saakka.

2.6 Hyvä mieli

Turvallista oloa luomme myös panostamalla työturvallisuuteen.

Vastuullisuuslupauksemme Luomme kestävää hyvinvointia johtaa hyvään mieleen monesta suunnasta. Kun tuotamme palvelumme siten, että vaikutamme yhteisen ympäristömme hyvinvointiin, tuottaa se meille kaikille hyvää mieltä – niin asiakkaillemme kuin meille ISS:läisille ja koko yhteiskunnallemme. Kun palvelua tuottavat hyvinvoivat osaajat, jotka edustavat eri ikäryhmiä, eri kansallisuuksia ja eri sukupuolia, saamme asiakkaidemmekin iloksi laajasti näkemyksiä, jotka johtavat uusiin oivalluksiin. Kun pidämme huolen toimintamme läpinäkyvyydestä sekä torjumme harmaata taloutta ja korruptiota muun muassa vastuullisen hankintaprosessimme kautta, tuottaa se paitsi itsellemme myös asiakkaillemme turvallisen ja luottavaisen olon. Turvallista oloa luomme myös panostamalla työturvallisuuteen. Se että ammattilaisemme pääset terveinä kotiin joka päivä, on edellytys sille, että he pystyvät tuottamaan asiakkaillemme palvelua ja maailman parhaan palvelun kautta hyvää mieltä.

Mittaamme onnistumistamme hyvän mielen luomisessa vuosittaisella, globaalilla asiakastyytyväisyyskyselyllämme. Siinä yksi tärkeä mittari on cNPS-luku (customer net promoter score), joka kertoo, kuinka valmiita asiakkaamme ovat suosittelemaan meitä muille. Vain arvosanat 9 ja 10 kertovat suositteluvalmiudesta. Vuonna 2018 cNPS-lukumme nousi 45:een.

Hyvää mieltä niin ISS:läisille kuin asiakkaillemmekin synnyttää myös tiivis yhteistyö. Kehitämme asiakkuuksiamme kumppanuuksiksi, joissa kehitämme palvelukokonaisuuttamme avoimella ja rehellisellä keskustelulla sekä yhteisissä työpajoissa.

Vuosittaisessa Company Dayssa ISS:n johtajat menevät päiväksi työskentelemään asiakaskohteeseen, ammattilaistemme opastuksella. Viime vuonna toimitusjohtajamme Jukka Jäämaa sai päivään kaverikseen asiakkaamme toimitus- ja kiinteistöjohtajan. Päivän aikana huollettiin kiinteistöä, mutta samalla annettiin palautetta ja suunniteltiin tulevaa.

Asiakastyytyväisyys

3.1 Luotettava ja turvallinen työpaikka

ISS:n kilpailukyky syntyy osaavien työntekijöiden ammattitaidosta ja hyvinvoinnista.

ISS panostaa voimakkaasti toimintansa vastuullisuuteen, läpinäkyvyyteen ja tasapuolisuuteen. Yhtiö on sitoutunut noudattamaan lakeja ja asetuksia sekä omalle toiminnalleen asettamia vastuullisuuskriteerejä. ISS:n kilpailukyky syntyy osaavien työntekijöiden ammattitaidosta ja hyvinvoinnista. Vastuullisuus on siten keskeistä myös työsuhdeasioissamme. Henkilostön terveys, turvallisuus ja työkyky ovat meille ensiarvoisen tärkeitä. Kuuntelemme henkilöstöämme ja kohtelemme heitä yksilöinä avoimesti ja kunnioittavasti.

Arvostamme erilaisuutta ja monimuotoisuutta. ISS:n 8 000 ammattilaisen joukossa onkin 86:tta eri kansallisuutta edustavia työntekijöitä, jotka ovat iältään 16–75-vuotiaita. Syrjintä on ISS:llä ehdottomasti kielletty, ja sitä pyritään torjumaan kaikilla osa-alueilla. Tämän vuoksi olemme mukana myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n vuoden 2018 lopulla käynnistämässä Työ ei syrji -kampanjassa. Kampanja tähtää asenteiden muuttamiseen ja syrjinnän vähentämiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Osallistumalla Työ ei syrji -kampanjaan haluamme vaikuttaa siihen, että yhteiskunnassa asenteet muovautuisivat monimuotoisuutta arvostavammiksi myös työelämässä.

Vaalimalla monimuotoista ja tasa-arvoista työyhteisöä tuemme YK:n kestävän kehityksen tavoitetta numero 8 ”Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua” sekä 10 ”Eriarvoisuuden vähentäminen”.

3.1.1 Henkilöstö lukuina 2018

Henkilöstön jakauma sukupuolen mukaan

Henkilöstön ikäjakauma

Työsuhteiden kesto

Määräaikaiset ja vakituiset työntekijät

Osa- ja kokoaikaiset työntekijät

Toimihenkilöt ja työntekijät

Henkilöstön määrä palveluittain

Henkilöstön määrä alueittain

3.2 Työhönoton periaatteet

Haluamme luoda jokaiselle työnhakijalle hyvän hakijakokemuksen.

Rekrytoidessamme uusia työntekijöitä kohtelemme kaikkia hakijoita tasavertaisesti ja valitsemme tehtävään soveltuvimman hakijan tehtävälle asetettuihin kriteereihin peilaten. Epätasa-arvoinen kohtelu ei saa estää kenenkään työllistymistä, sillä yhteiskunta tarvitsee jokaisen työpanosta.

Tavoitteenamme on tarjota jokaiselle työntekijälle hänen elämäntilanteeseensa sopiva työsuhde. Tarjoamme väyliä työelämään vastavalmistuneille ja vailla ammatillista koulutusta oleville nuorille, pitkää työtä vailla olleille aikuisille, alan vaihtajille, osatyökykyisille, maahanmuuttajataustaisille sekä oppisopimusopiskelijoille ja harjoittelijoille.

Haluamme luoda jokaiselle työnhakijalle hyvän hakijakokemuksen. Annamme kaikille hakijoille palautteen hakemuksen saapumisesta ja rekrytointipäätöksistä. Lisäksi huolehdimme, että hakeminen ISS:lle on aina luottamuksellista ja ettei hakemustietoja luovuteta eteenpäin ilman hakijan lupaa.

3.3 Henkilöstön hyvinvointi

ISS on palvelutuottaja, jonka kilpailukyky rakentuu osaavien työntekijöiden tiedoista, taidoista, motivaatiosta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Henkilöstömme terveys, turvallisuus ja työkyky ovat ensiarvoisen tärkeä osa strategiaamme.

Ter­veys-, tur­val­li­suus- ja työky­ky­joh­ta­mi­sem­me pe­rus­tu­vat vahvaan esimiestyöhön sekä en­na­koin­tiin, seu­ran­taan ja rea­goin­tiin. Olen­nais­ta on tii­vis yh­teis­työ ja yh­tei­ses­ti so­vi­tut toi­min­ta­mal­lit muun muas­sa työter­veys­huol­lon ja va­kuu­tus­yh­tiöiden kans­sa. Tästä muo­dos­tuu vah­va ja sau­ma­ton työky­ky­ket­ju.

Nou­da­tam­me ISS-kon­ser­nin ter­veys-, tur­val­li­suus-, ympäristö- ja laatujoh­ta­misjärjes­telmää (HSEQ Ma­na­ge­ment Sys­tem) ja ISS Pal­ve­lui­den toi­min­tajärjes­telmää. Toimintaohjeissamme on ku­vat­tu ter­veys- ja tur­val­li­suusasioiden hal­lin­ta ja ke­hittämi­nen OH­SAS 18001 -standardin mukaisesti.

3.3.1 Työterveyshuolto

En­na­koi­va ja rea­goi­va työky­ky­pol­ku on välittävää ja vas­tuul­lis­ta esi­mies­toi­min­taa työky­ky­joh­ta­mi­ses­sa.

Työterveyshuoltoyhteistyö on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista yhdessä tekemistä ISS:n esi­miesten, työter­veys­huol­totiimien ja työhyvinvointitiimin kesken. Pitkä ja luottamuksellinen kumppanuus työterveyshuollon kanssa mahdollistaa ra­ken­tavan ja kehittävän yh­teis­työn.

En­na­koi­va ja rea­goi­va työky­ky­pol­ku on välittävää ja vas­tuul­lis­ta esi­mies­toi­min­taa työky­ky­joh­ta­mi­ses­sa. Var­hai­nen puut­tu­mi­nen, yh­teis­työ sekä toi­men­pi­teet va­kuu­tus­yh­tiön, Ke­lan ja työter­vey­den kes­ken tu­ke­vat no­pe­aa ja oi­kea-ai­kais­ta työhönpa­luu­ta.

ISS ja työter­veys­huol­to ovat ke­hittäneet pro­ses­se­ja ak­tii­vi­ses­ti. Sen myötä on panostettu erityisesti työkykyjohtamisen näkyväksi tekemistä osana arkiesimiestyötä. Lii­ke­toi­min­nois­sa on kiinnitetty huomiota erityisesti ti­lapäis­ten työtehtävien järjestämi­seen, ja tilapäisten työjärjestelyiden käyttö onkin tuplaantunut vuoteen 2017 verrattuna.

3.3.2 Hyvissä Voimissa – jokaisen ISS:läisen tukena

Työhy­vin­voin­ti koos­tuu hy­vin­voi­vis­ta yk­silöistä, voi­maa an­ta­vas­ta, osal­lis­ta­vas­ta joh­ta­mi­ses­ta sekä tur­val­li­ses­ta työstä ja työympäristöstä.

ISS:n Hy­vissä Voi­mis­sa -työhy­vin­voin­tioh­jel­ma on käyn­nis­tet­ty jo vuon­na 2008. Oh­jel­man ta­voit­tee­na on en­na­koi­da ja tunnistaa hen­kilöstöömme koh­dis­tu­via työter­veys- ja työtur­val­li­suus­ris­kejä, lisätä hen­kilöstön hy­vin­voin­tia ja pi­dentää työuria. Lisäksi ta­voit­tee­na on tuoda iloa ja toimintaa arkityöhön, alen­taa työky­vyttömyy­destä ai­heu­tu­nei­ta kus­tan­nuk­sia sekä lisätä tuot­ta­vuut­ta ja kil­pai­lu­ky­kyä.

Hy­vissä Voi­mis­sa -työhyvinvointiohjelma on osa ISS:n strategiaa. Vi­siomme, meistä tulee maa­il­man pa­ras pal­ve­lu­yri­tys, ta­voi­te­taan ole­mal­la yk­silöta­sol­la­kin yksi par­hais­ta.

Jo­kai­nen ISS:läinen on vastuussa oman hyvinvointinsa ja turvallisuutensa ylläpitämisestä. Työhy­vin­voin­ti koos­tuu hy­vin­voi­vis­ta yk­silöistä, voi­maa an­ta­vas­ta, osal­lis­ta­vas­ta joh­ta­mi­ses­ta sekä tur­val­li­ses­ta työstä ja työympäristöstä. Vas­tuul­li­se­na työnan­ta­ja­na hen­kilöstön työky­vyn tu­ke­mi­nen läpi työuran on meil­le tärkeää.

Pain­opis­teinä vuonna 2018 oli työhyvinvointi- ja työturvallisuuskulttuurin kirkastaminen. Tärkeänä pain­opis­teenä oli myös ver­kos­to­yh­teis­työ vah­van työky­ky­po­lun var­mis­ta­mi­sek­si sekä yh­teis­ten mit­ta­reiden käyttöönotto. Seu­raam­me työhy­vin­voin­nin ta­soa ko­ko­nais­val­tai­ses­ti lii­ke­toi­min­nan tun­nus­lu­kui­hin pei­la­ten OPS-hen­kilöstöky­se­lyn (Our People Sur­vey) tu­lok­sil­la sekä työky­ky­joh­ta­mi­sen mit­ta­rei­den pe­rus­teel­la.

Sairauspoissaolot

Sairauspoissaolojen seuranta on ISS:llä perusesimiestyötä. Jokainen esimies tietää sairauspoissaolokustannusten vaikutuksen liiketoimintaan. Sairauspoissaolokustannusten pitäminen laskusuunnassa vaatii jatkuvaa seurantaa ja aukotonta työkykyketjua.

Sairauspoissaolot

3.3.3 Our People Survey -henkilöstökysely

Suurin osa henkilöstöstämme on todella motivoitunut työn tekemiseen.

Our People Sur­vey, lyhyemmin OPS, on vuo­sit­tain to­teu­tet­ta­va hen­kilöstöky­se­ly. OPS-ky­se­lyssä ISS:läisillä on mah­dol­li­suus an­taa pa­lau­tet­ta liit­tyen omaan työhönsä, työyh­teisöön, esi­mie­heen sekä ISS:ään työnantajana. Olem­me to­teut­ta­neet OPS-ky­se­lyä ja sen edeltäjiä Suo­mes­sa jo yli 20 vuot­ta. Vuo­des­ta 2010 lähtien ky­se­ly on to­teu­tet­tu yh­dessä mui­den Poh­jois­mai­den kans­sa ja sit­tem­min glo­baa­lis­ti yli 50 ISS-maas­sa.

Tu­lok­set käydään läpi koko or­ga­ni­saa­tion ta­sol­la ja tii­mi­koh­tai­ses­ti. Esi­mies­ten joh­dol­la jokainen tii­mi laa­tii it­sel­leen oman ke­hittämis­suun­ni­tel­man, jon­ka ete­ne­mistä seu­rataan vuo­den ai­ka­na.

Kyselyä uudistettiin paljon vuodelle 2018 sekä siinä olevien väittämien että raportoitavien KPI-mittareiden osalta. Our People Sur­veyn vas­taus­pro­sent­ti oli toista vuotta peräkkäin ky­se­lyn to­teu­tus­his­to­rian kor­kein, 76 pro­sent­tia. Vas­taa­maan kut­suim­me 4 772 hen­kilöä.

Tu­lok­set osoit­ta­vat, että suu­rin osa hen­kilöstöstämme ko­kee pys­tyvänsä te­kemään työnsä hy­vin ja on mo­ti­voi­tu­nut työn te­ke­mi­seen. Paremman käsityksen saaminen omista työssäetenemis- ja työnkiertomahdollisuuksista sekä pa­lau­tteen saaminen omasta työstä nousivat teemoiksi, joihin kaivataan eniten muutosta.

Sitoutuneisuus (Engagement, asteikko 1–5)

Mahdollistaminen (Enablement, asteikko 1–5)

OPS-kyselyn vastausprosentti

VuosiVastausprosentti (%)
201876
201776
201671
201570

3.4 Työturvallisuus

Tapaturmataajuus pieneni 44 prosenttia.

Visiomme on tulla tapaturmattomaksi työpaikaksi. Puhumme Suunta 100 -visiosta, jossa 1 tarkoittaa tahtoa olla tunnistettu alan parhaana toimijana työturvallisuus ja -terveysasioissa, 0 kuolemaan johtavaa työtapaturmaa ja toinen 0 sitä, että meillä ei satu vakavia onnettomuuksia tai tapaturmia.

Parantamalla omaa turvallisuuttamme matkalla kohti visiotamme parannamme samalla asiakkaidemme turvallisuutta. Työmme tapahtuu pääsääntöisesti yhteisillä työpaikoilla, joten turvallisuusteot riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi vaikuttavat positiivisesti kaikkien turvallisuuteen.

Saavuttaaksemme Suunta 100 -vision rakennamme systemaattisesti ennakoivaa kulttuuria, jossa turvallisuus on tapamme tehdä työtä. Tämä vaatii sitoutumista jokaiselta ISS Palveluiden kollegaltamme, alkaen ylimmästä johdostamme. Sitoutumista konkretisoidaan henkilökohtaisella turvallisuuslupauksella (Personal Safety Action Plan), jollaisen täytti viime vuonna 429 ISS:n linjajohdon edustajaa ja toimihenkilöä. Johtoryhmän lupaukset tehdään näkyväksi pääkonttorissamme, ja ne julkaistaan ISS:n intranetissä. Ylimmän johdon sitoutuminen heijastuu myös ajankäytössä – esimerkiksi jokainen johtoryhmän kokous alkaa työturvallisuusasioilla.

Tapaturmataajuus kehittyy oikeaan suuntaan

Tapaturmataajuus (LTIF) on yksi turvallisuuskulttuurin tasoa osoittava mittari, joka näyttää, että otimme taas merkittävän askeleen kohti visiotamme. LTIF parani yli 40 prosenttia tasolle 9,85. Laskemme tähän tunnuslukuun kaikki tapaturmat, jotka johtavat yhden päivän tai pidempään poissaoloon.

Johtoryhmän turvallisuuslupaukset ovat pääkonttorillamme kaikkien nähtävillä.

Turvallisuus syntyy tekemällä

Uskomme siihen, että turvallisuutta pitää johtaa systemaattisesti ja tapaturmattomuus pitää ansaita ennakoivilla teoilla joka päivä. Turvallisuutta ei haluta nähdä prioriteettina vaan arvona. Prioriteetit voivat vaihtua, mutta arvot pysyvät. Turvallisuus on ISS:n tapa tehdä työtä.

Työturvallisuuden strategiset painopisteemme ovat:

  1. Työturvallisuuden toimintajärjestelmän jatkuva parantaminen
  2. Osaamisen kehittäminen
  3. Asenteen vahvistaminen

Esimerkkejä viime vuoden konkreettisista teoista näiden painopisteiden alla:

Toimintajärjestelmä: Konkreettinen keino edistää sitoutumista turvallisuuteen on kehityskeskusteluprosessin hyödyntäminen. Jokaiselle ISS:läiselle sovitaan turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Kehityskeskusteluissa kukin pääsee vaikuttamaan oman työnsä ja työkohteensa riskien tunnistamiseen ja ennalta ehkäisevien keinojen määrittelyyn.

Osaaminen: Viime vuonna lanseerattu MyLearning -järjestelmä vahvistaa perustaa työturvallisuusosaamisen kehittämiselle. Esimerkkejä jokaiselle ISS:läiselle pakollisista verkkokoulutuksista ovat ISS Turvallisuuskoulutus, ISS Turvallisuussäännöt sekä esimiehille Työturvallisuusjohtaminen. Toinen osaamista varmistava ja turvallisuussääntöjä kertaava käytäntö on Turvavartti. Näitä henkilöstöä osallistavia työturvallisuusteemoihin liittyviä keskusteluita käytiin viime vuonna 63 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kolmas osaamiseen ja oppimiseen liittyvä käytäntö on Otetaan opiksi, joka tarkoittaa tapaturmaoppien tiivistämistä ja jakamista koko organisaatiolle. Jokainen työtapaturma tutkitaan, ja opit jaetaan vastaavan tapaturman torjumiseksi.

Asenne: Turvallisuusasenteen muistuttamiseksi jokaiselle ISS:läiselle on jaettu Suunta 100 -kortti. Kortti kehottaa pysähtymään ja tekemään viime hetken riskiarvion ennen työn aloittamista. Samalla se muistuttaa työturvallisuusvisiostamme sekä jokaisen velvollisuudesta puuttua vaaralliseen työhön sekä ilmoittaa tapaturmasta välittömästi. Asenteeseen pyritään vaikuttamaan myös Turvallista työpäivää -tapahtumilla, joita järjestettiin eri paikkakunnilla ympäri Suomen. Nämä tapahtumat tavoittivat 2 000 ISS:läistä, kun vuotta aiemmin osallistujia oli 1 000.

Turvallisuus on ISS:n tapa tehdä työtä.

Yksi konkreettinen osoitus vahvistuneesta sitoutumisesta turvallisuuteen on turvallisuushavaintojen lukumäärä. Teimme viime vuonna 24 000 turvallisuushavaintoa eli keskimäärin 3,1 havaintoa per henkilö, joka on 50 prosenttia suurempi määrä kuin edellisenä vuonna. Turvallisuushavaintojen tekeminen tehtiin entistä vaivattomammaksi uudella LuurISSa-sovelluksella. Sovellus palkittiin vuoden digitaalisin teko -palkinnolla Atean kilpailussa.

Työturvallisuuden toimintajärjestelmä

Raamit edellä kuvatuille työturvallisuuskäytännöille asettaa ISS-konsernin HSEQ-manuaali ja -johtamisjärjestelmä toimintaohjeineen, OHSAS 18001/ISO 45001 -standardit sekä lainsäädäntö.
Toimintajärjestelmämme uudelleenauditointiin viime vuonna, ja otimme vastaan OHSAS 18001 -sertifikaatin merkkinä siitä, että olemme turvallisuuskulttuurin kehittämisessä oikealla polulla.

3.5 Koulutus ja osaamisen kehittäminen

Tuem­me ja kan­nus­tam­me hen­kilöstöämme ke­hit­tymään pro­jek­ti­toi­mek­sian­to­jen, ura­kier­ron ja työssä op­pi­mi­sen avul­la.

Hen­kilöstö on ISS:n tärkein voi­ma­va­ra. Sik­si ar­vos­tam­me ISS:llä hen­kilöstön osaa­mis­ta ja am­mat­ti­tai­toa ja osoi­tam­me sitä pa­nos­ta­mal­la sys­te­maat­ti­ses­ti sekä am­mat­ti­tek­ni­sen että muun osaa­mi­sen ke­hittämi­seen. Osaa­mi­sen ke­hit­ty­mi­nen vai­kut­taa myöntei­ses­ti hen­kilöstömme työmo­ti­vaa­tioon ja työviih­ty­vyy­teen sekä koko toi­mia­lan ar­vos­tuk­seen ja ve­to­voi­maan työmark­ki­noil­la.

ISS:n monipuolinen kou­lu­tus­tar­jon­ta kat­taa niin pe­rus­am­ma­til­li­sen osaa­mi­sen, tut­kin­to­ta­voit­tei­sen kou­lu­tuk­sen kuin esi­mies­työtä, joh­ta­mis­ta ja asian­tun­ti­ja­työtä ke­hittävän val­men­nuk­sen. Lisäksi tuem­me ja kan­nus­tam­me hen­kilöstöämme ke­hit­tymään muun muas­sa pro­jek­ti­toi­mek­sian­to­jen, ura­kier­ron ja työssä op­pi­mi­sen avul­la.

Kou­lu­tus- ja val­men­nus­oh­jel­mien avul­la var­mis­tam­me hen­kilöstön osaa­mi­sen kor­kean ta­son, ISS:n stra­te­gian to­teu­tu­mi­sen sekä asia­kas­lu­paus­ten lu­nas­ta­mi­sen jo­kai­ses­sa asia­kas­koh­taa­mi­ses­sa. Tah­to­ti­lam­me on olla maa­il­man pa­ras pal­ve­lu­yri­tys, ja sii­hen pääsem­me vain pitkäjäntei­sellä ke­hi­tys­työllä ja ky­vyllä mu­kau­tua muu­tok­siin unohtamatta jo­kai­sen sitoutumista yh­tei­sen ta­voit­tee­seen.

Osaa­mi­sen ke­hittämi­sestä vas­taa kes­ki­te­tys­ti ISS:n People & Cul­tu­re -tii­mi yh­dessä lii­ke­toi­min­nan ja mui­den tu­kiyk­siköiden kans­sa. Yh­teis­työ mui­den ISS-mai­den kans­sa on jat­ku­vaa, ja esi­mer­kik­si asiak­kuuk­sien ja joh­ta­mi­sen ke­hittämi­sen val­men­nus­oh­jel­mat ke­hi­tetään yh­teis­työssä usean ISS-maan kans­sa. Näin var­mis­tam­me mah­dol­li­sim­man laa­jan osaa­mi­sen hyödyntämi­sen eri mai­den kes­ken sekä huo­leh­dim­me siitä, että par­haat käytännöt eri mai­den välillä jal­kau­tu­vat jo­kai­sen käyttöön.

3.5.1 Perehdyttäminen ja työhön opastus

Huolellisella perehdyttämisellä varmistetaan henkilöstölle hyvät eväät työn aloit­ta­mi­seen.

Huolellisella perehdyttämisellä varmistamme henkilöstöllemme hyvät eväät työn aloit­ta­mi­seen. Pe­reh­dyttämi­sen sisällöstä ja me­ne­tel­mistä vas­taa People & Cul­tu­re -tii­mi, joka laatii val­ta­kun­nal­li­set pe­reh­dy­tys­oh­jel­mat ja seuraa nii­den suo­rit­ta­mis­ta. ISS-kon­ser­nis­sa on määri­tel­ty, millainen uuden esimiehen ja työntekijän perehdytys minimissään on. Lisäksi huo­mioim­me pe­reh­dy­tyk­sen uu­dis­ta­mi­ses­sa työtur­val­li­suus­lain mu­kai­set vaa­ti­muk­set sekä ra­ken­sim­me pro­ses­sis­ta mah­dol­li­sim­man sel­keän pe­reh­dyttävän esi­mie­hen näkökul­mas­ta.

Esi­mies vas­taa siitä, että uusi työnte­kijä pe­reh­dy­tetään so­vi­tun pro­ses­sin mu­kai­ses­ti. Va­ki­tuis­ten uusien hen­kilöiden lisäksi pe­reh­dytämme määräai­kai­set työnte­kijät, har­joit­te­li­jat, tehtävistä toi­seen vaih­ta­vat, pit­kiltä va­pail­ta pa­laa­vat hen­kilöt sekä vuok­ratyönte­kijät. Pe­reh­dy­tys koos­tuu yri­tyk­seen, työtehtävään, työtur­val­li­suu­teen, tuo­tet­ta­viin pal­ve­lui­hin ja asiak­kuu­teen pe­reh­dyttämi­sestä. Do­ku­men­toim­me pe­reh­dy­tyk­sen ja seu­raam­me sen to­teu­tu­mis­ta yri­tys- ja lii­ke­toi­min­tayk­sikköta­soil­la säännölli­ses­ti.

Siirryimme Suomessakin käyttämään ISS:ssä globaalisti käytössä ollutta MyLearning LMS-järjestelmää (Learning Management System). Sen avulla saamme koulutustarjonnan kaikkien ISS:läisten nähtäville, jolloin jokainen saa paremman käsityksen omista kouluttautumismahdollisuuksistaan. Myös ISS:n verkkokoulutukset ovat entistä paremmin kaikkien saatavilla. Lisäksi esimiesroolissa olevat saavat aiempaa helpommin ja selkeämmin näkyviin koko tiimin koulutustilanteen. Työprofiilien perusteella henkilöstön jäsenille voidaan valmiiksi nimetä koulutuksia suoritettavaksi sen lisäksi että jokainen voi valita avoimesta tarjonnasta itselleen tarpeellisia koulutuksia.

3.5.2 Jatkuva kehittyminen ja koulutukset

Hyvällä joh­ta­mi­sel­la ha­luam­me var­mis­taa, että jo­kai­nen tietää omal­le työtehtävälleen ase­te­tut odo­tuk­set ja ta­voit­teet.

Kou­lu­tus- ja val­men­nus­oh­jel­miem­me suun­nit­te­lu poh­jau­tuu yri­tyk­sen stra­te­gi­aan, työtehtävien edel­lyttämiin osaa­mis­vaa­tei­siin, asiak­kai­den kans­sa tun­nis­tet­tui­hin ke­hittämis­koh­tei­siin sekä ke­hi­tys­kes­kus­te­luis­sa esil­le tul­lei­siin tar­pei­siin.

Ke­hi­tys­kes­kus­te­lut ovat olen­nai­nen osa hen­kilöstöjoh­ta­mis­tam­me, ja nii­den to­teu­tu­mis­ta ja laa­tua seu­ra­taan kai­kil­la or­ga­ni­saa­tio­ta­soil­la. Tällä hen­kilöstöjoh­ta­mi­sen avain­pro­ses­sil­la on vah­va his­to­ria ISS:llä, ja olem­me to­teut­ta­neet sitä eri muo­dois­saan jo kah­den vuo­si­kym­me­nen ajan.

Struk­tu­roi­tu­jen kes­kus­te­lui­den avul­la vah­vis­tam­me hen­kilöstömme si­tou­tu­mis­ta, mo­ti­vaa­tio­ta sekä ky­vyk­kyyttä suo­riu­tua työtehtävistä. Hyvällä joh­ta­mi­sel­la ha­luam­me var­mis­taa, että jo­kai­nen tietää omal­le työtehtävälleen ase­te­tut odo­tuk­set ja ta­voit­teet. Sa­mal­la pääsem­me rau­has­sa kes­kus­te­le­maan myös hen­kilökoh­tai­ses­ta ke­hit­ty­mi­sestä, työssä jak­sa­mi­ses­ta sekä hy­vin­voin­tia ja työtur­val­li­suut­ta kos­ke­vis­ta tee­mois­ta. Ke­hi­tys­kes­kus­te­lut pi­detään vähintään ker­ran vuo­des­sa. Toimihenkilöiden kehityskeskusteluprosessiin kuuluu lisäksi kerran vuodessa pidettävä seurantakeskustelu.

360-palaute tukee esimiehenä kehittymistä

ISS Palveluissa käynnistettiin vuoden 2018 aikana 360-prosessi. 360-arvioinnissa henkilö saa palautetta johtamistavastaan ja toiminnastaan omalta esimieheltään, kollegoiltaan, alaisiltaan sekä muilta sidosryhmiltä. Prosessi on osa johtamiskoulutusohjelmaamme, ja sen piiriin kuuluvat esimiesasemassa olevat ISS:läiset. Arviointi on mahdollista toteuttaa myös yksilöllisesti tarpeen mukaan. Henkilö tekee myös itsearvioinnin, jota peilataan muiden antamiin arvioihin. Arviointiprosessiin kuuluu aina palautekeskustelu yhdessä 360-coachin kanssa. Palautteen perusteella tehdään henkilökohtainen kehittymissuunnitelma.

360-prosessi tukee koko ISS-konsernissa käynnissä olevaa organisaation muutosprosessia tulla maailman parhaaksi palveluyritykseksi. Sen avulla voidaan rakentaa ja vahvistaa ISS:n yhdenmukaista ja tavoitteellista johtamiskulttuuria. Lisäksi 360-arviointi tukee jokaisen arvioitavan kehittymistä esimiehenä, kollegana ja oman vastuualueensa johtajana. Arviointiprosessi kehittää palautteen antamisen ja vastaanottamisen kulttuuria ISS:llä. Osallistujat ovat antaneet arviointiprosessista myönteistä palautetta, ja se on koettu todella hyödylliseksi työkaluksi. Prosessia jatketaan vuonna 2019, jolloin siitä pääsee hyötymään entistä suurempi joukko esimiehiämme ja johtoamme.

Tämän lisäksi ISS:llä on käynnistetty mentoroinnin pilottiohjelma voidaksemme tukea henkilöstön kehittymistä mahdollisimman monipuolisesti.

Matkalla maailman parhaaksi

Vuon­na 2018 jat­koim­me vah­vaa pa­nos­tus­ta pal­ve­lu­kult­tuu­rin muu­tok­seen muun muas­sa asiak­kuus­joh­ta­mi­seen sekä erin­omai­seen asia­kas­pal­ve­lu­ko­ke­muk­seen tähtäävillä oh­jel­mil­lam­me. Pain­opis­teenämme on edel­leen ol­lut Living Ser­vice with a Hu­man Touch- ja Lea­ding Ser­vice with a Hu­man Touch -kou­lu­tus­ko­ko­nai­suu­det.

Oh­jel­man kaut­ta val­men­nam­me hen­kilöstöämme erin­omai­sen asia­kas­pal­ve­lu­ko­ke­muk­sen tuot­ta­mi­seen ja asiak­kaal­le lu­va­tun ar­vo­lu­pauk­sen to­teut­ta­mi­seen. Asia­kas­ko­ke­mus, joka syn­tyy ar­jen pal­ve­lu­ti­lan­teis­sa, on kai­ken kes­kiössä. Jo­kai­sel­la meillä on tärkeä roo­li erin­omai­sen pal­ve­lu­kult­tuu­rin lähet­tiläänä. Hen­kilöstömme jäse­nistä 2 620 oli vuon­na 2018 kou­lu­tet­tu pal­ve­lu­kult­tuu­riin.

3.5.3 Tutkintotavoitteinen koulutus

Vuon­na 2018 am­ma­til­li­seen tut­kin­toon valmistui 319 ISS:läistä.

Am­ma­til­li­sen osaa­mi­sen ke­hittämi­sen ta­voit­tee­na on var­mis­taa hen­kilöstömme oi­kean­lai­nen osaa­mi­nen asiak­kai­den ja oman työtehtävän tar­pei­siin. Am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen vuo­sit­tai­set ta­voit­teet hyväksytään kon­ser­niyh­teis­työryhmässä, jos­sa on niin ylimmän joh­don kuin hen­kilöstön edus­tus.

Tut­kin­to­ta­voit­tei­sen kou­lu­tuk­sen ta­voit­tee­na on, että tut­kin­toon val­mis­ta­vaan kou­lu­tuk­seen osal­lis­tuu vuo­sit­tain 250 hen­keä. Vuon­na 2018 tut­kin­to­ta­voit­tei­ses­sa kou­lu­tuk­ses­sa oli noin 300 ISS:läistä ja am­ma­til­li­seen tut­kin­toon valmistui 319 hen­keä.

Kou­lu­tam­me hen­kilöstöämme tut­kin­to­ta­voit­tei­sen kou­lu­tuk­sen ohel­la asia­kas­koh­tai­ses­ti räätälöidyissä kou­lu­tus­oh­jel­mis­sa, työtur­val­li­suu­des­sa, asia­kas­pal­ve­lu­tai­dois­sa ja pal­ve­lukäyttäyty­mi­sessä, pal­ve­lu­kon­sep­tin hal­lin­nas­sa, ympäristöasiois­sa sekä laa­dun­hal­lin­nas­sa. Vuo­sit­tai­sen am­ma­til­li­sen osaa­mi­sen ta­voi­tea­se­tan­nas­sa huo­mioi­daan työtehtävien hoi­ta­mi­ses­sa tar­vit­ta­vien lu­pien ja päte­vyyk­sien kou­lut­ta­mi­nen. Esi­mies­tai­to­ja vah­vis­tam­me esi­mies­ten ja joh­don val­men­nus­oh­jel­mil­la. Luok­ka­huo­ne­kou­lu­tuk­sen ohel­la ja tu­ke­na koko hen­kilöstöllämme on mah­dol­li­suus suo­rit­taa verk­ko­kurs­se­ja.

3.5.4 Koulutusinvestoinnit

Vuon­na 2018 toi­mi­hen­kilöroo­leis­sam­me ole­vat työnte­kijät käyt­tivät kou­lu­tuk­seen yh­teensä noin 900 päivää eli kes­kimäärin 1,5 päivää per toi­mi­hen­kilö. Työnte­kijäroo­leis­sam­me ole­vat kou­lut­tau­tui­vat yh­teensä yli 2 500 päivää eli kes­kimäärin 0,4 päivää per työnte­kijä. Lisäksi tut­kin­toon val­mis­tui 319 hen­keä.

ISS:llä on käytössä 64 eri­lais­ta hen­kilöstölle suun­nat­tua verk­ko­kou­lu­tusohjelmaa liit­tyen mm. pe­reh­dy­tyk­seen, tur­val­li­suu­teen, hen­kilöstön ja asiak­kuu­den joh­ta­mi­seen, ympäristövas­tuuseen ja tuo­te­kou­lu­tuk­seen. Verk­ko­kou­lu­tuk­sia suo­ri­tet­tiin yh­teensä 12 869 ker­taa vuon­na 2018, mikä vas­taa yh­teensä 900 päivän opis­ke­lua.

3.6 Palkitseminen

Ome­na-oh­jel­man avul­la nos­te­taan esiin esi­mer­kil­li­siä työka­ve­rei­ta ins­pi­raa­tiok­si muil­le.

ISS:n palk­ka­po­li­tiik­ka pe­rus­tuu työeh­to­so­pi­mus­ten ja työn vaa­ti­vuu­den mu­kai­seen palk­kauk­seen. Toi­mi­hen­kilöiden ja ylem­pien toi­mi­hen­kilöiden osal­ta käytössä on IPE (In­ter­na­tio­nal Po­si­tion Eva­lua­tion) -vaa­ti­vuu­de­nar­vioin­tijärjes­telmä. Pal­kit­se­mi­nen on tapa huo­mioi­da on­nis­tu­neet suo­ri­tuk­set.

ISS pal­kit­see hyvästä suo­riu­tu­mi­ses­ta pi­ka­palk­kioil­la. Pe­rus­tee­na voi olla esi­mer­kik­si yk­sittäinen hyvä suo­ri­tus, ke­hi­tys- tai myyn­ti-idean esiin­tuo­mi­nen tai asiak­kaal­ta saa­tu po­si­tii­vi­nen pa­lau­te. Hyvään esi­mies­työhön kan­nus­te­taan pal­kit­se­mal­la vuo­sit­tain esi­mie­hiä, jot­ka saa­vut­ta­vat OPS-hen­kilöstötyy­tyväisyys­ky­se­lyssä hyvät tu­lok­set. Työturvallisuuteen kannustetaan palkitsemalla yksiköitä turvallisesta toiminnasta. Palkinnon saaminen edellyttää ennakoivia tekoja, kuten turvallisuushavaintojen raportointia ja turvallisuuskoulutuksen suorittamista.

ISS pal­kit­si myös vuon­na 2018 työnte­kijöitään Ome­na-pal­kin­nol­la. Ome­na-oh­jel­man tar­koi­tus on ra­ken­taa asia­kas­kes­kei­sempää kult­tuu­ria pal­kit­se­mal­la hen­kilöitä, jot­ka tar­joa­vat ai­nut­laa­tui­sia pal­ve­lu­ko­ke­muk­sia ja aut­ta­vat asiak­kai­ta saa­vut­ta­maan ta­voit­teen­sa. Ome­na-oh­jel­man avul­la nos­te­taan esiin esi­mer­kil­li­siä työka­ve­rei­ta ins­pi­raa­tiok­si muil­le.

Jo­kai­nen Ome­na-eh­do­kas pal­kit­tiin pi­ka­palk­kiol­la ja kii­tok­sel­la. Ra­ha­palk­kion saa­via voit­ta­jia va­lit­tiin joka kuu­kausi eh­do­tet­tu­jen kes­kuu­des­ta seit­semän eli yksi jo­kai­ses­ta ISS:n lii­ke­toi­min­tayk­siköstä. Vuo­den lo­pul­la kuu­kausi­voit­ta­jien kes­kuu­des­ta va­lit­tiin lii­ke­toi­min­tayk­sikön voit­ta­ja, joka sai pal­kin­nok­si iPa­din ja jat­koi kil­pai­le­mis­ta 5 000 eu­ron ar­voi­ses­ta ISS Vuo­den Ome­na -pal­kin­nos­ta. ISS Vuo­den Ome­na -voit­ta­ja jat­kaa vielä ISS Glo­baa­li Ome­na -kil­pai­luun. ISS Suo­men Vuo­den Ome­na -palkinnon voitti Rajeevan Selvaskantharajah.

3.7 Viestintä

Koska ihmiset ovat ISS:n tärkein voimavara, viestintä on ISS:llä keskeinen osa hyvää johtamista.

Luottamalla ammattilaisiimme luomme palvelun, joka vie asiakkaamme tavoitteisiinsa. Kaikki viestintämme pohjautuu tähän ISS:n missioon, joka tukee samalla visiotamme: Meistä tulee maailman paras palveluyritys. Kysymme itseltämme – ammattilaisiltamme – jatkuvasti, mikä on minun työni merkitys, ja jaamme näitä oivalluksia koko henkilöstöllemme muun muassa avoimessa internetissä olevan töISSä-digilehtemme kautta.

töISSä-digissä julkaistaan myös säännöllisesti ajankohtaisia työturvallisuus- ja hyvinvointiartikkeleita sekä juttuja koulutus- ja urapolkumahdollisuuksistamme. Digilehti toimii mobiilisti, jotta sen käyttäminen on mahdollisimman helppoa ja tärkeät uutiset kulkevat koko ajan lukijan mukana. Syksyllä 2018 lähetimme jälleen kaikille ISS:läisille myös painettuna esitteenä toimitusjohtajan terveiset ja tärkeimmät vinkit talvikeleillä liikkumiseen. Paketin mukana meni kaksi heijastinta oman ja perheenjäsenen työ- tai koulumatkan turvaamiseksi.

Koska ihmiset ovat ISS:n tärkein voimavara, viestintä on ISS:llä keskeinen osa hyvää johtamista. Sisäisesti viestintämme lähtee liikkeelle johtoryhmätasolta yksiköiden ohjausryhmiin ja edelleen eri tiimeihin. Toimitusjohtaja pitää kuukausittain henkilöstölle 45-minuuttisen infon, joka videoidaan ja josta kirjoitetaan tiedote. Sekä video että tiedote julkaistaan intranetissä. Intranetissä julkaistaan myös kuukausittain esimiesviesti, joka tukee esimiestyötä ja yhdenmukaistaa tiimipalavereiden viestiä. Esimiehillä on tärkeä rooli ISS:n sisäisessä viestinnässä. Heillä on oma Yammer-ryhmä, jossa viestitään ja keskustellaan esimiehille ja heidän tiimeilleen tärkeistä asioista. Kokonaisuutena tärkein palautekanavamme on henkilöstötyytyväisyyskysely Our People Survey.

Kerran vuodessa, tammikuussa, ISS:n esimiehet kokoontuvat Finland Leadership Conferenceen, jossa käydään läpi koko ISS-konsernin ja ISS Palveluiden strategiset pääviestit. Päivä huipentuu gaalaillalliseen, jonka aikana palkitaan ISS Suomen Omena-voittaja sekä vuoden aikana ansioituneita ISS:läisiä eri kategorioissa: Johtajuus, Asiakastyö, Kasvu ja kannattavuus, Myyntiteko ja Työturvallisuus. Nämä kategoriat perustuvat niin ikään visioomme ja yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin.

Vuonna 2018 ISS otti aktiiviseen käyttöön työntekijälähettilyyttä tukevan Smarp-sovelluksen. Käytössämme oli 50 lisenssiä. Smarpin kautta nämä 50 ISS:läistä saattoivat jakaa omaan sosiaalisen median profiiliinsa sopivia ISS:n artikkelisisältöjä seuraajiensa luettavaksi. 50 käyttäjäämme tekivät Smarpin kautta yhteensä 1 150 jakoa, jotka tavoittivat potentiaalisesti yli 500 000 silmäparia sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median kanavamme LinkedInissä (ISS Palvelut), Facebookissa (duunISSa ISS Suomi) ja Twitterissä (ISS_Palvelut) ovatkin yhä tärkeämpiä viestintäkanavia niin nykyisten kuin tulevien ISS:läisten, mutta myös asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden suuntaan.

Vuonna 2018 ISS otti aktiiviseen käyttöön työntekijälähettilyyttä tukevan Smarp-sovelluksen.

ISS Suomen viestintäsuunnitelmassa vastuullisuusteemat ovat keskeisiä, läpileikkaavia elementtejä. Se, että luomme toiminnallamme kestävää hyvinvointia ja olemme sitoutuneet seitsemään YK:n kestävän kehityksen mukaiseen tavoitteiseen, näkyy laajasti julkaisemissamme sisällöissä. Sitä todistavat myös tähän yritysvastuuraporttiin kerätyt case-jutut, jotka on julkaistu sisältöstrategiamme mukaisesti pitkin vuotta 2018.

4.1 Ympäristöjohtamisen asiantuntija

Palveluratkaisuillamme vaikutamme positiivisesti kiinteistöjen käytön­aikaisiin ympäristö­vaikutuksiin.

Ympäristövastuullisuus sisältyy ISS:n arvoihin ja on keskeinen osa päivittäistä palvelutuotantoamme. ISS:n oman toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset muodostuvat asiakaskohteisiin tapahtuvan liikkumisen CO2-päästöistä, siivousaineiden käytöstä, veden kulutuksesta, raaka-aineiden käytöstä sekä omien tilojemme energiankulutuksesta. Palveluratkaisuillamme vaikutamme lisäksi positiivisesti kiinteistöjen käytönaikaisiin ympäristövaikutuksiin, kuten energiankulutukseen, rakennusten ja materiaalien elinkaareen, sisäilman laatuun, materiaalitehokkuuteen sekä kiinteistövarallisuuden ylläpitoon.

4.1.1 Johtamisjärjestelmät

ISS:llä on käytössä DNV GL:n myöntämä valtakunnallinen, kaikki kiinteistö- ja toimitilapalvelut kattava, sertifioitu ISO 14001:2015 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä toimii työkaluna toiminnan jatkuvan parantamisen varmistamiseksi. WWF:n Green Office -järjestelmä aktivoi pääkonttorin henkilöstöä osallistumaan oman työyhteisön ympäristövastuullisuuden kehittämiseen.

Vuonna 2018 aloitimme ISO 50001 -energianhallintajärjestelmän rakentamisen sekä integroimisen olemassa olevaan toimintajärjestelmään. ISO 50001 -järjestelmän suunnitelman mukainen sertifiointi toteutetaan keväällä 2019.

Tunnistamme ja arvioimme asiakaskohteissamme ja omissa toimipisteissämme ympäristöön liittyviä riskejä. Kehitämme turvallisuushavaintojen perusteella toiminnan turvallisuutta ympäristölle ja ihmisille sekä ehkäisemme ympäristövahinkojen syntymistä. Dokumentoimme ympäristövahingot ja -turvallisuushavainnot sähköiseen raportointityökaluun. Vuonna 2018 ei sattunut yhtään ISS:n toiminnasta johtuvaa ympäristövahinkoa, eikä ISS:n toimintaan kohdistunut ympäristölainsäädännön rikkomukseen liittyvää tutkintaa tai sanktioita.

4.2 Ympäristövastuullisuuden periaatteet palveluissamme

Valitsemme kumppanimme ja käyttämämme tuotteet ympäristönäkökulmat huomioiden.

Ympäristövastuullisuus on olennainen osa päivittäistä palvelutuotantoamme asiakaskohteissamme. Olemme yrityksenä sitoutuneet YK:n Global Compact -aloitteeseen ja sen kymmeneen vastuullisen yritystoiminnan periaatteeseen ihmisoikeuksien, työn, ympäristön ja korruption vastaisen toiminnan alueilta.

Merkittävät ympäristönäkökohdat toimivat pohjana toimintamme kehittämiselle ja tavoitteiden asettamiselle. Olemme valinneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ne, joihin pystymme liiketoiminnassamme merkittävästi vaikuttamaan. Ympäristötavoitteemme kiteytyvät kolmeen kestävän kehityksen ylätavoitteeseen: ilmastotekoihin, kestäviin kulutustottumuksiin ja veden käyttöön.

Palveluntuottajana pystymme palveluratkaisuillamme vaikuttamaan CO2-päästöjen minimointiin, energia- ja materiaalitehokkuuteen, kiertotalouteen sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen. Valitsemme kumppanimme ja käyttämämme tuotteet ympäristönäkökulmat huomioiden. Palvelutuotannossa suosimme uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja, kestäviä ja monikäyttöisiä tuotteita materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden varmistamiseksi sekä minimoimme palvelusta syntyvän jätteen määrää. Vuonna 2018 lisäsimme työvaatevalikoimaamme muovipulloista ja tekstiiliteollisuuden leikkuujätteistä valmistettuja työvaatteita.

4.2.1 Ympäristövastuullisuuden kehittäminen siivouspalveluissa

Kemikaalivapaalla ylläpito­siivouksella muokkaamme perinteisiä siivous­palveluiden toimintatapoja.

YK:n kestävän kehityksen tavoite numero 6 ”Puhdas vesi ja sanitaatio” ohjaa toimintaamme siivouspalveluissa. Ympäristövastuullisuus siivouspalveluissamme perustuu kemikaalien käytön sekä veden- ja energiankulutuksen minimointiin, muovin käytön vähentämiseen, kiertotalouteen sekä jätteiden tehokkaaseen kierrätykseen. Arjen ympäristövastuulliset palveluratkaisut tukevat asiakkaidemme tavoitteita, mutta vähentävät myös konkreettisesti kiinteistön ympäristövaikutuksia ja vaikuttavat kiinteistön ja sen materiaalien elinkaareen. Asiakaskohteissa toimivan henkilöstömme esimerkin kautta vaikutamme myös ympäristövastuulliseen kulutuskäyttäytymiseen. Samalla luomme kiinteistön käyttäjille ja omille työntekijöillemme terveellisen, turvallisen ja viihtyisän työympäristön.

Siivouspalveluiden ympäristövaikutukset liittyvät erityisesti puhdistusaineiden ja veden käyttöön. Vuonna 2018 aloitimme laajamittaisen kemikaalivapaan ylläpitosiivousmenetelmän käyttöönoton asiakaskohteissamme. Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella muokkaamme perinteisiä siivouspalveluiden toimintatapoja ja vähennämme merkittävästi kemikaalien käyttöä, muovin kulutusta ja päästöjä vesistöihin. Puhdistusaineiden annostelijat, kasvipohjaiset puhdistusaineet, ympäristömerkityt tuotteet ja mikrokuitutuotteet ovat vaikuttaneet positiivisesti kemikaalien haittojen minimointiin siivouspalveluissa viime vuosina. Kemikaalivapaa ylläpitosiivousmenetelmä kuitenkin korvaa puhdistusaineet kokonaan ultrapuhtaalla vedellä ja oikeilla mikrokuitutuotteilla.

Kemikaaleja käytetään puhdistusaineissa erilaisiin tarkoituksiin, ja monet yhdistävät puhtauteen hajusteilla aikaan saadun tuoksun. Uuden kemikaalivapaan ylläpitosiivousmenetelmän myötä tuemme myös ajatusta, että puhtaus sinällään ei tuoksu. Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella vaikutamme positiivisesti kiinteistön sisäilmaolosuhteisiin vähentämällä puhdistusaineista aiheutuvia sisäilmavaikutuksia.

Siivouspalvelun veden kulutusta minimoimme vesi- ja energiatehokkailla siivouskoneilla. Vuonna 2018 olemme säästäneet yli 580 000 litraa vettä ottamalla käyttöön uusia, veden käyttöä minimoivia i-mop-yhdistelmäkoneita. Sama määrä puhdasta vettä on lahjoitettu Future Cleaning Technologiesin toimesta Made Blue -organisaatiolle kehitysmaihin.

Ylläpitosiivousaineiden kulutus

Siivousaineiden kulutus (litraa/siivooja)

20112012201320142015201620172018
13,211,912,978,59,59,98,5

4.2.2 Ympäristövastuullisuus kiinteistön ylläpitopalveluissa

Kehitämme ja ylläpidämme kokonaisvaltaisesti kiinteistöjen toimintakykyä ja arvoa koko kiinteistön elinkaaren ajan.

YK:n kestävän kehityksen tavoite numero 13 ”Ilmastotekoja” ohjaa kiinteistön ylläpitopalveluiden liiketoimintaamme ympäristövastuullisuuden näkökulmasta. Palvelumme merkittävin ympäristövaikutus liittyy kiinteistöjen käytönaikaiseen energiankulutukseen, ja palveluratkaisuillamme vaikutamme Suomen kiinteistökannan aiheuttamiin ilmastovaikutuksiin.

Kehitämme ja ylläpidämme kokonaisvaltaisesti kiinteistöjen toimintakykyä ja arvoa koko kiinteistön elinkaaren ajan. Lisäksi ammattilaisemme varmistavat kiinteistön käyttäjille sopivat olosuhteet.

Kiinteistön ylläpitopalvelut muodostaa noin 40 prosenttia liikevaihdostamme, ja palveluratkaisuillamme vaikutamme noin 1 TWh:n suuruiseen energiankulutukseen. Kiinteistöalan toimijana meillä on merkittävä rooli Suomen kansallisvarallisuuden ylläpidossa, josta kiinteistövarallisuus muodostaa merkittävän osan.

Liittämällä energianhallintapalvelut kiinteistön ylläpitopalveluihin yhdistämme kiinteistönhoitajan työt sekä teknisten asiantuntijoiden tehtävät Energianhallintakeskuksen 24/7-läsnäoloon ja energiamanagerin osaamiseen. Vuonna 2018 teimme lähes 28 000 havaintoa ja toimenpide-ehdotusta asiakkaidemme taloteknisten järjestelmien käyttö- ja energiatehokkuuden kehittämiseksi. Tämä on hyvä esimerkki konkreettisista arjen toimenpiteistä, joilla vähennetään kiinteistöjen käytöstä aiheutuvia CO2-päästöjä ja ylläpidetään rakennuskannan elinkaarta.

Palveluratkaisujemme energiatehokkuuden kehittämiseksi aloitimme vuonna 2018 ISO 50001 -energianhallintajärjestelmän valmistelun sertifiointia varten. Suunnitelmamme mukaisesti järjestelmä sertifioidaan kevään 2019 aikana. Sertifioidulla järjestelmällä varmistamme energianhallintapalveluidemme prosessien tehokkuuden, jatkuvan parantamisen sekä konkreettiset toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kiertotalous, materiaalitehokkuus ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen näkyvät aine- ja laitevalinnoissamme.

Palvelussa käytettävät laitteet ja työkoneet valitaan huomioiden niiden monikäyttöisyys, elinkaari ja käytönaikaiset ympäristövaikutukset. Koneiden käytössä kiinnitämme erityistä huomiota polttoaineen kulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin. Minimoimme työkoneiden käytöstä aiheutuvia ilmastovaikutuksia suunnittelemalla töille optimaaliset reititykset ja suoritusajankohdat. Vuonna 2018 työkoneistamme aiheutuvat CO2-päästöt vähenivät 15 prosenttia.

Kiertotalous, materiaalitehokkuus ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen näkyvät aine- ja laitevalinnoissamme. Valitsemme laadukkaita komponentteja rikkoutuneiden tilalle sekä varmistamme ennakkohuolloilla teknisten järjestelmien toimivuuden. Käyttämämme lämmönsiirtonesteet ovat ympäristölle turvallisia, ja olemme luopuneet ympäristöä kuormittavista viemärinavausaineista. Viemärinavauksessa käytettävät kemikaalit olemme korvanneet mekaanisilla puhdistusmenetelmillä.

Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on olennainen osa ulkoalueiden hoidon palveluamme. Vuonna 2018 33 prosenttia huoltomiehistämme on suorittanut TUKESin määrittelemän kasvinsuojelututkinnon.

Osana kiinteistön ylläpidon palveluvalikoimaa tarjoamme asiakkaillemme ympäristö- ja jätehuoltopalveluja. Palveluratkaisullamme vaikutamme positiivisesti asiakkaidemme kierrätysratkaisuihin sekä muihin kiinteistön käytönaikaisiin ympäristövaikutuksiin. Räätälöimme palvelut kohteen tarpeiden mukaisesti niin, että ratkaisu muodostaa kokonaisvaltaisen jätehuoltoratkaisun yhdistettynä monipuoliseen jäteraportointiin. Keskeisen lisän ratkaisuumme tuovat jätteiden sisälogistiikkapalvelut, jotka tehostavat kierrätystä sekä minimoivat ympäristövaikutuksia ja jätekuljetusten päästöjä. Ympäristöjohtamisen asiantuntijapalveluilla vaikutamme tehokkaasti kiinteistön käytön aiheuttamiin ilmastovaikutuksiin. ISS Ympäristöasiantuntijat vastaavat esimerkiksi LEED-, BREEAM-, ISO 14001-, WWF:n Green Office- ja Ekokompassi-sertifiointiprojekteista.

4.2.3 Ravintolapalveluiden ympäristövastuullisuus

Kestävät raaka-ainevalinnat ja niiden jäljitettävyys muodostavat perustan vastuulliselle ruokakulttuurille.

YK:n kestävän kehityksen tavoite numero 12 ”Vastuullista kuluttamista” ohjaa ravintolapalveluidemme vastuullisuustyötä. Me ISS:llä haluamme olla rakentamassa kestävää ruokakulttuuria. Raaka-ainevalinnat ja moderni reseptiikka ovat avainasemassa kulutus- ja makutottumuksien uudistamisessa. Avaamalla uusia makumaailmoja tuhansille asiakkaillemme päivittäin voimme edistää vastuullisten raaka-aineiden päätymistä entistä useampaan kotikeittiöön, osaksi arjen ruokarutiineja.

Ravintolapalveluiden ympäristövaikutuksia tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti aina alkutuotannosta lounaan tarjoiluun ja hävikin minimoimiseen. Kestävät raaka-ainevalinnat ja niiden jäljitettävyys muodostavat perustan vastuulliselle ruokakulttuurille. Valmistamamme ruoka on turvallista, ja tunnemme käyttämiemme raaka-aineiden alkuperän. Emme käytä geenimanipuloituja raaka-aineita. Käytämme kotimaista lähiruokaa, luomuruokaa sekä erilaisia sertifioituja tuotteita. Kaikki ravintolamme ovat Portaat Luomuun -ohjelmassa vähintään tasolla kaksi.

Korvaamalla lihatuotteita kasvikunnan proteiineilla vaikutamme merkittävästi ruoan alkutuotannon ympäristövaikutuksiin, kuten luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Ruokalistasuunnittelussa huomioimme sesonkituotteet sekä tuotteiden hiili- ja vesijalanjäljet. Tarjoamme useimmissa ravintoloissamme kasvisruokavaihtoehdon päivittäin ja osallistuimme marraskuussa kansainväliseen vegaanipäivään. Olemme vähentäneet naudanlihan osuutta lihavalikoimassamme ja käytämme sen sijaan kotimaista rypsiporsasta ja broileria. Lounaalla tarjoamamme kana ja possu on 100-prosenttisesti suomalaista.

Käyttämämme kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja. Itämeren luonnon monimuotoisuuteen ja vesistökuormituksen vähentämiseen vaikutamme käyttämällä kotimaisella rehulla ruokittua ja Suomessa kasvatettua Benella-kalaa. Valikoimaamme lisäksi kuuluu Reilun kaupan ja Rainforest Alliancen tuotteita.

Yhteistyökumppanimme ovat sitoutuneet WWF:n soijasitoumukseen, jonka tavoitteena on varmistaa, että vuoteen 2020 mennessä kaikki niiden omien tuotteiden tuotantoketjussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua, Roundtable on Responsible Soy (RTRS)- tai ProTerra-sertifioitua soijaa.

YK:n kestävän kehityksen tavoite kulutus- ja tuotantotapojen kestävyydestä sisältää myös pyrkimyksen ruokahävikin minimoimiseksi koko tuotantoketjun osalta. Vuonna 2018 olemme olleet mukana useassa hankkeessa, joissa on kehitetty ratkaisuja henkilöstöravintoloiden hävikin minimoimiseen. Näistä hankkeista olemme saaneet arvokasta osaamista ja tietoa, jonka vieminen osaksi kaikkien ravintoloidemme toimintaa jatkuu vuonna 2019.

Vuonna 2018 jatkoimme tuotteiden pakkausmateriaalien läpikäyntiä ja toteutimme muoviauditoinnin raaka-ainehankintoihimme. Auditointien pohjalta suoritamme vuoden 2019 aikana yhteistyössä kumppaneidemme kanssa toimenpiteitä muovipakkausten korvaamiseksi.

4.3 Henkilöstömme ympäristövastuullisuuden toteuttajana

Kannustimme henkilöstöämme ilmastotekoihin vastuullisilla valinnoilla ja toteutimme uusiutuvan energian kampanjan koko henkilöstöllemme.

Me 8 000 ISS:läistä vaikutamme päivittäin arjen valinnoillamme toimintamme ympäristövastuullisuuteen. Henkilöstömme ympäristöosaamisen kehittäminen ja vastuunottoon kannustaminen ovat perusta lukuisille tapahtumille ja kampanjoille, joita järjestämme pitkin vuotta. Loppuvuodesta 2018 uudistimme koko henkilöstölle suunnatun suositun ympäristöverkkokoulutuksen.

Ilmastoteot olivat kantavana teemana vuonna 2018. Valtakunnallisella Energiansäästöviikolla kannustimme henkilöstöämme ilmastotekoihin vastuullisilla valinnoilla ja toteutimme uusiutuvan energian kampanjan koko henkilöstölle. Kampanjassa viestimme energia-asioista ja tarjosimme uusiutuvan energian sähkösopimusmallin ISS:läisten koteihin.

Keväällä osallistuimme kansainväliseen kestävän kehityksen viikkoon, joka huipentui ISS:n globaaliin Zero Waste -päivään Maailman Ympäristöpäivänä 5.6.2018. ISS Zero Waste -kampanjasitoumuksen teki Suomessa 304 ja globaalisti lähes 16 000 ISS:läistä.

4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä omissa toimitiloissamme

Minimoimme CO2-päästöjä hankkimalla uusiutuvaa energiaa omiin toimitiloihimme.

Vaikutamme palveluratkaisuillamme asiakkaidemme kiinteistöjen käytönaikaisiin CO2-päästöihin. Tämän lisäksi minimoimme syntyviä CO2-päästöjä hankkimalla uusiutuvaa energiaa omiin toimitiloihin, kehittämällä toimitilojemme energiatehokkuutta sekä vaikuttamalla liikkumisesta aiheutuviin päästöihin. Aloitimme loppuvuodesta 2018 ISO 50001 -energianhallintajärjestelmän sertifiointiprojektin, jonka tavoitteena on parantaa ilmastonmuutoksen hillinnän vaikuttavuutta niin energianhallintapalveluiden kuin omien tilojen ja liikkumisen osalta.

4.4.1 Omien toimitilojen energian ja veden kulutus

ISS:n omien toimipisteiden energian kulutus oli 2 450,7 MWh vuonna 2018. Vähensimme ilmastovaikutusta lisäämällä päästöttömän sähkön hankintaa. Hankimme EECS:n (European Energy Certificate System) alaisia RES-GO-sähkön (Renewable Energy Sources – Guarantee of Origin) alkuperätakuita 1 767 MWh. Sähkön tuotantomuotona on 100-prosenttisesti suomalainen tuulivoima. Pääkonttorimme sijaitsee LEED Platina -luokituksen saaneessa business parkissa. Toimitiloista aiheutuvia CO2-päästöjä vähensimme toteuttamalla vuonna 2018 tilatehokkuusprojektin.

Käytämme toimipisteissämme kunnallista vedenjakelua, ja toiminnastamme syntyvä jätevesi menee kunnalliseen viemäriverkostoon.

Omassa toiminnassamme käytämme vettä siivouspalveluissa, ruokailupalveluissa sekä kiinteistön ylläpitopalveluissa. Siivouspalveluissa minimoimme veden kulutusta erityisesti menetelmä- ja välinevalinnoin, ruokailupalveluissa muun muassa tehokkaalla tiskillä sekä suuttimien säädöillä ja kiinteistön ylläpitopalveluissa hiekan noston oikealla ajoittamisella.

ISS:n oma energian kulutus, energiaintensiteetti ja vedenkulutus

 201620172018
Sähkön kulutus, MWh 717,91 002,92 450,7*
Sähkön ominaiskulutus, KWh/brm262,158,147,9
Lämmön ominaiskulutus, KWh/brm2136,8137,6120
Energian ominaiskulutus, KWh/brm2198,9195,7167,9
Veden ominaiskulutus, dm3/brm2297,3274,7260,3
* Perustuu mitattuun ja laskennalliseen kokonaiskulutukseen. Laskenta eroaa edellisistä vuosista eikä ole vertailukelpoinen aiempien vuosien lukujen kanssa. Edellisinä vuosina kulutuslukema on perustunut mitattuun tietoon.

4.4.2 Jätehuolto

Noudatamme toiminnassamme jätehierarkiaa eli lainsäädännön mukaista jätteiden etusijajärjestystä. Ensisijaisena tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää. Haluamme lisätä materiaalitehokkuutta ja varmistaa, että mahdollisimman suuri osa jätteistämme käsitellään materiaalina uusien tuotteiden raaka-aineiksi ja vasta toissijaisesti energiahyötykäytössä poltettuina. Vuonna 2018 aloitimme muovin erilliskeräyksen pääkonttorillamme. Tavoitteenamme on 60 prosentin kierrätysaste omissa toimipisteissämme. Raportointitiedot perustuvat jätehuoltoyhtiöiden jäteraportointiin.

Raportoimme päätoimipisteidemme jätteet ja hyötykäyttöasteet. Lisäksi ISS:llä on useita varasto- ja varikkotiloja. Vuonna 2018 päätoimipisteemme tuottivat yhteensä 85,1 tonnia jätteitä, joista materiaalikierrätykseen saimme tavoitteenmukaiset 60 prosenttia. Energiapolttoon veimme 38 prosenttia jätteistä, ja 2 prosenttia luokitellaan vaarallisiksi jätteiksi. Materiaalikierrätysaste päätoimipisteissämme nousi 9 prosenttiyksikköä vuodesta 2017, jolloin se oli 51 prosenttia. Jätemäärä nousi vuoden takaisesta 77,1 tonnista 85,1 tonniin, mutta samalla materiaalina kierrätettävän jätteen osuus nousi 29 prosenttia (11,5 tonnia). Poltettavan jätteen osuus väheni 13 prosenttia (5 tonnia) edellisvuodesta. Tavoitteemme on nostaa materiaalikierrätys aste 65 prosenttiin.

Jätemäärät jätejakeittain (tonnia)

 201620172018
Tietosuojapaperi8,27,415,5
Tietosuojamateriaali0,10,00,1
Keräyspaperi11,410,57,4
Keräyspahvi ja -kartonki7,85,06,4
Biojäte18,211,917,1
Ruokaöljyt ja -rasvat0,00,00,0
Lasi2,62,32,1
Metalli3,02,42,3
Rakennusjäte0,10,00,0
Kuormalavat0,00,00,1
Energiajäte8,06,49,9
Poltettava sekajäte32,130,622,2
SE-romu1,60,30,4
Muut vaaralliset jätteet0,00,21,6
YHTEENSÄ93,077,185,1

Jätteiden loppusijoitus (%)

 201620172018
Materiaalikierrätys555160
Energiahyödyntäminen434838
Vaaralliset jätteet212
Kaatopaikkasijoitus000

4.4.3 Kasvihuonekaasupäästöt

Digitaalisuus ja virtuaaliset työkalut luovat ekologisempia toimistoja, ja etätyö vähentää ajokilometrejä ja päästöjä.

Toimitilojen ympäristövaikutuksiin ja päästöihin vaikutamme tilatehokkuuden optimoinnilla. Työpisteiden yhteiskäyttöisyys, työn muuttuminen entistä liikkuvammaksi sekä teknologian mahdollistama virtuaalinen työtapa ovat vähentäneet tilankäytön tarvetta. Digitaalisuus ja virtuaaliset työkalut luovat ekologisempia toimistoja, mutta ympäristövaikutukset vähenevät myös silloin, kun voimme tehdä töitä mistä tahansa; etätyömahdollisuuksien lisääntyminen vähentää ajokilometrejä ja päästöjä sekä säästää aikaa. Suunnittelemme ja rakennamme myös asiakkaillemme uusia työympäristöjä, joissa ihmiset viihtyvät ja pystyvät toimimaan tehokkaasti, tuottavasti sekä ympäristövastuullisesti.

Omien toimipisteidemme osalta vähensimme ilmastovaikutusta lisäämällä päästöttömän sähkön hankintaa. Hankimme EECS:n (European Energy Certificate System) alaisia RES-GO-sähkön (Renewable Energy Sources – Guarantee of Origin) alkuperätakuita 1767 MWh. Sähkön tuotantomuotona on 100-prosenttisesti suomalainen tuulivoima.

Toimitiloihin liittyvän energiankulutuksen ohella päästöjä aiheutuu palvelutuotantoon liittyvästä liikkumisesta asiakaskohteesta toiseen, työkoneiden käytöstä sekä lentomatkustuksesta. ISS:n käyttämät autot ja työkoneet ovat leasing-autoja ja -koneita. Pääkonttorillamme on käytössä yhteiskäyttöauto sekä kaksi polkupyörää monipuolistamassa liikkumista asiakaskohteisiin.

Työkoneista ja lentomatkustuksesta aiheutuvat CO2-päästöt ovat vähentyneet tasaisesti. Suurimmat syyt päästöjen vähentymiseen ovvat tuotannonohjaus- ja GPS-järjestelmien tehokkaampi hyödyntäminen sekä ICT-ratkaisujen kehittyminen ja käyttöönotto. Lentoja on korvattu jo usean vuoden ajan virtuaalineuvotteluin, mikä on vähentänyt lentojen päästöjä vuodesta 2012 lähtien.

Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt

 201620172018
Scope 1: Tuotantoautot ja työkoneet (t CO2-ekv.)*5 0583 8793 949
Scope 2:
Ostettu sähkö, kaukolämpö (t CO2-ekv.)**
268322227
Scope 3:
Työmatkaliikenne, liikematkat, siivouspalveluiden tavaran kuljetukset, jätehuolto (t CO2-ekv.)
2 085***1 7131 737
Päästöintensiteetti
Liikevaihtoon suhteutettuna (t CO2-ekv./milj. €)
15,214,114,5
* Päästölaskennassa käytetty WWF:n ilmastolaskurin kertoimia.
** Päästölaskenta on tehty Motivan käyttämien Suomen kaukolämmön ja sähkön tuotannon vuosittaisten tilastojen pohjalta. Päästöissä ei ole huomioitu tuonti-/vientisähköä ja energiankulutuksia ei ole normitettu. Laskelmissa on huomioitu ISS:n ostama sertifioitu kotimainen tuulisähkö. Kylmäaineet eivät sisälly laskelmiin.
*** Vuoden 2016 luku ei sisällä siivouspalveluiden tavarankuljetuksesta aiheutuneita päästöjä.

5.1 Työllistäminen

ISS on monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta tukeva organisaatio.

ISS on monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta tukeva organisaatio, joka takaa yhdenvertaiset mahdollisuudet, oikeudet ja kohtelun kaikille. Allekirjoitimme FIBS-yritysvastuuverkoston monimuotoisuussitoumuksen ensimmäisten suomalaisyritysten joukossa syksyllä 2012. Olimme yksi 18 ensimmäisestä yrityksestä, joka oli mukana EK:n Työ ei syrji -kampanjassa syksyllä 2018.

Monimuotoisuus tarkoittaa ISS:llä erilaisia ihmisiä: maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita, ikääntyviä, harjoittelijoita, osatyökykyisiä sekä koulutus-, kulttuuri- tai kokemustaustaltaan erilaisia henkilöitä. Vuonna 2018 henkilöstöstämme 15 prosenttia oli alle 25-vuotiaita ja 20 prosenttia yli 55-vuotiaita. ISS:llä työskenteli 86 eri kansallisuutta.

Keväällä 2018 aloitimme yhteistyön Startup Refugeesin kanssa turvapaikanhakijoiden työllistämiseksi. Projektin tavoitteena on nopeuttaa osaavien ja motivoituneiden tulokkaiden tietä työelämään ja integroida heidät ympäröivään yhteiskuntaan. Vuoden 2018 aikana ISS tarjosi työpaikan 20 turvapaikanhakijalle.

ISS on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka ja kokemus työelämästä. Vuonna 2018 tarjosimme kesätyöpaikan yli 700 nuorelle. Monet työntekijät työllistyivät kesän jälkeen ISS:lle vakituiseen työsuhteeseen ja monet jatkoivat työskentelyä joustavasti opintojen ohella.

5.2 Verojalanjälki

Ve­ro­ja­lanjälki ku­vaa yri­tyk­sen yh­teis­kun­nal­le tuot­ta­maa ko­ko­nais­ve­ro­hyötyä. Ve­ro­ja­lanjäljen ra­por­toin­nin tar­koi­tuk­se­na on ku­va­ta nor­maa­lien tu­lo­ve­ro­jen lisäksi myös kaik­ki muut ve­rot ja ve­ro­luon­tei­set mak­sut, joi­den suo­rit­ta­mi­nen on yri­tyk­sen vas­tuul­la tai jotka liit­tyvät yri­tyk­sen toi­min­taan.

ISS:n ve­ro­ja­lanjälki vuon­na 2018 oli yh­teensä 143,6 mil­joo­naa eu­roa. Hen­kilöstöön liit­ty­viä ve­ro­luon­tei­sia mak­su­ja oli yh­teensä 40 mil­joo­naa eu­roa ja työnte­kijöiden en­na­kon­pidätyk­siä 39,2 mil­joo­naa eu­roa. Tu­lo­ve­roa ISS mak­soi yh­teensä 4,5 mil­joo­naa eu­roa. Ar­von­lisäve­ron osuus oli 59,9 mil­joo­naa eu­roa.

Verojalanjälki, yhteensä 143,6 miljoonaa euroa

5.3 Harmaan talouden ja korruption torjunta

ISS tekee yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa harmaan talouden kitkemiseksi.

ISS vastustaa korruptiota ja lahjontaa kaikissa muodoissaan. ISS:n eettiset periaatteet ja ohjeistus (Code of Conduct) painottavat muun muassa kilpailulainsäädännön vaatimusten mukaista ja korruptionvastaisten toimintatapojen ehdotonta noudattamista kaikessa toiminnassa.

Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenet ovat omalta osaltaan vastuussa lahjonnan ja korruption vastaisista toimintatavoista. He ovat suorittaneet muun muassa konsernin lahjonnan vastaisen koulutuksen sekä kilpailuoikeudellisen koulutuksen.

ISS haluaa olla alan suunnannäyttäjä harmaan talouden torjumisessa ja tekee yhteistyötä vastuullisten tilaajien ja ammattiliittojen kanssa harmaan talouden kitkemiseksi. Harmaa talous koskettaa erityisesti työvoimavaltaisia aloja, kuten rakennus-, kiinteistöpalvelu-, ravitsemus-, majoitus- ja kuljetusalaa. Harmaan talouden yleisenä toimintamallina on ketjuttaa töitä alihankkijoilla. ISS:n toimintamallina on alihankintaketjujen tietoinen vähentäminen.

5.4 Ympäristöratkaisut ja ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista haasteista, ja sen hillitsemiseksi niin yritysten kuin kuluttajienkin täytyy sitoutua löytämään uusia ja nopeita toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi ja muutokseen sopeutumiseksi. Me ISS:llä olemme sitoutuneet YK:n Global Compact -aloitteeseen sekä YK:n Kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG). Olemme valinneet tavoitteista 7, joita edistämme omassa liiketoiminnassamme. 8 000 henkilön organisaationa pystymme palveluratkaisuillamme vaikuttamaan positiivisesti Suomen kiinteistövarallisuuden CO2-päästöjen minimointiin, energia- ja materiaalitehokkuuteen, kiertotalouteen sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen.

5.5 Vastuullinen hankintaketju

Vuon­na 2018 toimittajilta ostettiin pal­ve­lui­ta 63 mil­joo­nal­la eu­rol­la ja ma­te­ri­aa­le­ja 81 mil­joo­nal­la eu­rol­la.

ISS:llä on kansainvälisiä toimittajia, alueellisia toimittajia Pohjois-Euroopan alueella sekä valtakunnallisia ja paikallisia toimittajia Suomessa. Lähes kaikki alihankinta tehdään paikallisesti Suomessa. Myös kansainvälisissä materiaaliostoissa käytetään paikallisia tukkureita ja logistiikkakumppaneita.

ISS huomioi kaikissa tarjouspyynnöissä vastuullisuusnäkökohdat muun muassa pyytämällä tietoja ympäristösertifikaateista ja ympäristömerkityistä tuotteista. Lisäksi huomioidaan kumppanin liiketoiminnan ja tuotteiden laatu, logistiset kanavat sekä turvallisuusnäkökohdat. Kumppaneiden ja tavarantoimittajien tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

  • Noudattaa Suomen lakia
  • Kuuluu Tilaajavastuun Luotettava kumppani -palveluun
  • Täyttää ISS:n laatu- ja ympäristökriteerit
  • Hyväksyy ja sitoutuu noudattamaan seuraavia dokumentteja:
    • ISS Toimittajan menettelytapasäännöt
    • ISS Yleiset sopimusehdot
    • ISS Yhteistyökumppanin turvallisuusohje
    • ISS Yhteistyökumppanin salassapitositoumus
    • ISS:n ja Toimittajan välinen henkilötietojen käsittelysopimus

Lisäksi toimittajan tulee vuosittain vastata HSEQ-kyselyyn (Health, Safety, Environment, Quality).

Dokumentit ovat luettavissa ISS:n ulkoisilla verkkosivuilla.

Kaik­ki ali­han­kin­ta­so­pi­muk­set tehdään ISS:n val­miil­le so­pi­mus­poh­jil­le, jois­sa on huo­mioi­tu la­kisäätei­set ympäristö-, vas­tuul­li­suus-, ja tur­val­li­suus­asiat. ISS:n toi­min­ta­mal­li­na on ali­han­kin­ta­ket­ju­jen tie­toi­nen vähentämi­nen. Toi­min­ta­ta­val­la ehkäistään har­maa­ta ta­lout­ta, jos­sa ylei­ses­ti ket­ju­te­taan töitä ali­hank­ki­joil­la.

Toi­mit­ta­jil­ta os­tet­tiin vuon­na 2018 pal­ve­lui­ta 63 mil­joo­nal­la eu­rol­la ja ma­te­ri­aa­le­ja 81 mil­joo­nal­la eu­rol­la. Ma­te­ri­aa­li­han­kin­nois­ta 84 pro­sent­tia me­nee so­pi­mus­toi­mit­ta­jien kaut­ta.

Toi­mit­ta­jien laa­tua seu­ra­taan jat­ku­vas­ti. Suu­rim­pien toi­mit­ta­jien kans­sa on so­pi­muk­ses­sa määri­tel­ty KPI:t (Key Per­for­mance In­dica­tors, kes­kei­set suo­ri­tus­ky­ky­mit­ta­rit), joi­ta ovat muun muas­sa toi­mi­tus­var­muus ja rekla­maa­tioi­den määrä. Näitä seu­ra­taan kuu­kausi- tai kvar­taa­li­ta­paa­mi­sis­sa. Toimittajayhteistyössä tärkeää on jatkuva kehittäminen. Suurimpien toimittajien kanssa pidetäänkin 2019 alkaen säännöllisesti innovointipalavereja, joiden tavoitteena on saada käyttöön uusimmat innovaatiot ja teknologiat. Niiden avulla voidaan tukea laadukasta, tehokasta ja ympäristöystävällistä palvelutuotantoa.

Vuonna 2018 tehtiin muutamia toimittaja-auditointeja. Hankintaketjun vastuullisuuden kehittämiseksi toimittaja-auditointien määrää lisätään vuonna 2019.

Logistiikka ja työkoneet

ISS ke­hittää jat­ku­vas­ti toi­min­taan­sa en­tistä te­hok­kaam­pien lo­gis­tis­ten rat­kai­su­jen löytämi­sek­si. Työko­nei­siin on asen­net­tu GPS-lait­teet ko­nei­den käytön ja liik­ku­mi­sen op­ti­moi­mi­sek­si. Työko­neet ovat uu­den­ai­kai­sia, ja nii­den päästöt ja me­lu­ta­so ovat al­hai­set.

Myös kaik­kiin vuo­den 2012 alun jälkeen toi­mi­tet­tui­hin tuo­tan­toau­toi­hin on asen­net­tu GPS-lai­te, jot­ta nii­den ajo­reit­tejä voi­daan suun­ni­tel­la en­tistä te­hok­kaam­min. Vuo­des­ta 2013 al­kaen luo­vu­tet­tui­hin au­toi­hin kuu­luu myös ta­lou­del­li­sen ajon val­men­nus kul­jet­ta­jil­le. Lisäksi ISS on määri­tel­lyt, että sen työsuh­deau­to­jen CO2-päästöt saa­vat olla enintään 140 g/km.

Vastuullinen ruokailu

ISS Ravintolapalvelut tarjoaa suomalaisesta viljasta leivottua leipää ja käyttää suomalaisia juureksia. Rypsiporsas ja broileri ovat aina suomalaisilta tiloilta, jotka voidaan tarvittaessa jäljittää tarkasti, samoin maito, piimä ja kananmunat. Kalat pyydetään vastuullisesti. ISS:n ruo­kai­lu­pal­ve­lut kuu­luu Por­taat luo­muun -oh­jel­maan, jos­sa yhtiö on por­taal­la 2 kaik­kien toi­mi­pis­tei­den osal­ta. Tuot­tei­den va­lin­nas­sa ISS suo­sii suo­ma­lai­sia ja se­son­gin mu­kai­sia raa­ka-ai­nei­ta. Lisäksi ravintolapalveluiden toiminnassa tärkeässä osassa on ruokahävikin ennaltaehkäiseminen kaikissa ravintoloissamme.

Lue lisää vastuullisuudesta ravintolapalveluissa.

Vastuullisuus siivouksessa

Siivouksessa ISS on vähentänyt puhdistusaineiden käyttöä ottamalla käyttöön annostelujärjestelmiä, ja vuonna 2018 useissa kohteissa on otettu käyttöön kemikaalivapaa siivous. Puhdistusaineissa ISS suosii tiivisteitä, jotta voidaan säästää pakkausmateriaaleissa ja tehostaa kuljetuksia. ISS:llä on tavoitteena kasvattaa ympäristömerkittyjen tuotteiden osuutta.

Lue lisää vastuullisuudesta siivouksessa.

5.6 Kumppanuudet ja sidosryhmäyhteistyö

Tuemme ISS:n omiin ammatteihin opiskelevia sekä lapsia ja nuoria, vammaisia tai erityisryhmiä arvojemme mukaisesti.

Koska ISS toimii valtakunnallisesti ja laaja-alaisesti, saamme paljon hyviä yhteydenottoja ja pyyntöjä lähteä mukaan tukemaan erilaisia tahoja. Sponsorointiohjeemme mukaisesti ISS Suomi pidättäytyy tukemasta uskonnollisia organisaatioita tai toimintaa, jolla on selviä tai piilotettuja poliittisia päämääriä. Emme myöskään tee päihteisiin liittyvää sponsorointia. Sen sijaan olemme viime vuosina osoittaneet tukirahoja ISS:n omiin ammatteihin opiskeleville sekä lapsille ja nuorille, vammaisille tai erityisryhmille yhtiömme arvojen mukaisesti.

Suoran sponsoroinnin sijaan keskityimme vuonna 2018 yhteistyöhön asiakkaidemme, kumppaneidemme ja muiden yhteiskunnallisten tahojen kanssa. Startup Refugeesin kanssa teimme tiivistä yhteistyötä turvapaikan hakijoiden työllistämiseksi, ja EK:n Työ ei syrji -kampanjan puitteissa viestimme aktiivisesti syrjimättömyyden ja samalla monimuotoisen työyhteisömme puolesta. Ravintolapalveluissa teimme yhteistyötä muun muassa Kespron, Luonnonvarakeskus Luken ja Laurean kanssa ruokahävikin vähentämiseksi. Ravintolapalveluidemme tuotejohtaja Petri M. Salminen sai kunnian osallistua PRO-tuomaristoon ja vaikuttaa siten HoReCa-alan tunnustuspalkintojen jakamiseen. Kesällä osallistuimme Kiinteistötyönantajien Siistii hommaa -kampanjaan, kun kesätubettaja Madde seurasi, mitä pääkonttorimme aulapalvelutiimin työhön kuuluu.

Vuotuista Company Dayta, jossa ISS:n johtajat menevät päiväksi työskentelemään asiakaskohteisiin eri puolille maata, vietettiin Helsingissä yhdessä asiakkaan kanssa: ISS:n toimitusjohtaja Jukka Jäämaa kutsui Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhion ja kiinteistöjohtaja Kim Lindholmin tekemään päiväksi kiinteistönhoitajien työtä Hoasin asuin- ja toimistokiinteistöön, jonka kiinteistöhuolto on ISS:n vastuulla.

ISS on Kiinteistötyönantajat ry- sekä Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut MaRa ry -työnantajaliittojen jäsen. Kiinteistöpalvelu- sekä ja matkailu- ja ravintola-alan työehtosopimusten lisäksi ISS sovelsi vuonna 2018 useita muita yleissitovia työehtosopimuksia.

ISS:n toimitusjohtaja Jukka Jäämaa on työeläkevakuutusyhtiö Varman hallintoneuvoston jäsen sekä Elinkeinoelämän keskusliiton edustajiston jäsen. ISS:n henkilöstöjohtaja Sari Suono-Rasehorn on Kiinteistötyönantajat ry:n hallituksen jäsen ja työmarkkinavaliokunnan puheenjohtaja, EK:n lakivaliokunnan ja vaalivaliokunnan jäsen sekä StartUp Refugees Advisory Boardin jäsen. Talousjohtaja Seppo Haapalainen on Työeläkevakuutusyhtiö Elon työnantajien neuvottelukunnan jäsen ja LähiTapiola Vahinkovakuutuksen hallintoneuvoston jäsen. Kaupallinen johtaja Soile Kankaanpää on EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan jäsen.

Raportointiperiaatteet

ISS Palvelut Oy:n yritysvastuuraportti 2018 sisältää perustiedot ISS Palvelut Oy:n taloudellisesta, yhteiskunnallisesta sekä ympäristöön ja henkilöstöön liittyvästä toiminnasta 1.1.–31.12.2018. ISS:n edellinen yritysvastuuraportti julkaistiin 7.3.2018. Seuraava ISS:n yritysvastuuraportti julkaistaan keväällä 2020.

ISS on raportoinut toiminnastaan Global Reporting Initiativen (GRI) laatiman kestävän kehityksen raportointiohjeiston mukaisesti vuosittain vuodesta 2012 lähtien. Tämä raportti on laadittu GRI-standardien peruslaajuuden (Core) mukaisesti. Olennaisuusanalyysi päivitettiin vuonna 2018. Osa raportoitavista mittareista poikkeaa vuodesta 2017, mutta muutokset ovat pääosin pieniä. Aihekohtaiset tiedot on esitetty ISS:lle olennaisista näkökohdista.

Raportissa esitetyt tiedot perustuvat ISS:n ja sen yhteistyökumppaneiden järjestelmien lukuihin. Raportti kattaa talous-, henkilöstö- ja ympäristölukujen osalta kaikki ISS-konserniin kuuluvat yhtiöt Suomessa. Raportti sisältää GRI-tietojen lisäksi myös ISS:n omia tunnuslukuja.

Raportin sisällön vertailu GRI-standardeihin on esitetty alla olevassa GRI-taulukossa. Raporttia ei ole varmennettu ulkopuolisen toimijan toimesta.

Raportti julkaistaan suomeksi. Raportin pdf-version voi ladata raporttisivulta.

Olennaisten vaikutusten tunnistaminen ja raportin sisällön määrittelyprosessi

ISS kartoitti ja päivitti syksyllä 2018 toimintansa vaikutuksia ja keskeisiä vastuullisuusteemoja sisäisen työskentelyn sekä sidosryhmätutkimuksen avulla. Edellinen olennaisuusanalyysi oli tehty vuonna 2015. Prosessi oli osa ISS:n toiminnan kehittämistä sekä siirtymistä GRI:n G4-pohjaisesta yritysvastuuraportoinnista GRI-standardien käyttöön.

Olennaisuusanalyysin avulla tunnistettiin ISS:n arvoketjussa olennaiset taloudelliset, ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset sekä vaikutuksia yhteiskuntaan ja sidosryhmiin. Arvoketjun ja olennaisten vaikutusten määrittelyssä huomioitiin ISS:n toimintaan vaikuttavia megatrendejä. Sidosryhmätutkimuksessa pyydettiin niin sisäisten kuin ulkoisten sidosryhmien näkemyksiä ISS:n toiminnasta, vastuullisuudesta ja tärkeimmistä kehityskohteista.

Sidosryhmätutkimuksen keskeisiä tuloksia käytiin läpi ISS:n sisäisessä työpajassa, johon osallistui edustajia ISS:n eri yksiköistä. Lisäksi teemoja ja painopisteitä jatkotyöstettiin sisäisissä palavereissa.

Tunnistetut yritysvastuun näkökohdat priorisoitiin niiden liiketoiminta- ja sidosryhmävaikutusten perusteella. Sidosryhmätutkimuksen ja sisäisen työskentelyn tuloksena hahmottui kuusi eri osa-aluetta, jotka ovat ISS:n vastuullisen toiminnan toteutumisen kannalta keskeisiä. Näitä ovat:

  • Asiakkaiden yritysvastuutavoitteiden tukeminen
  • Eettinen ja läpinäkyvä liiketoiminta, vastuullinen toimintatapa
  • Henkilöstöstä huolehtiminen
  • Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristövastuullisuus
  • Kokonaisvaltainen hyvinvointi
  • Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yritysvastuuraportoinnin lähtökohtana ovat edellä mainitut osa-alueet. Rakenteellisesti raportissa kerrotaan ISS:n toiminnasta ja vuodesta 2018 asiakas-, henkilöstö-, ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten kautta. Lisäksi kerrotaan ISS:stä yrityksenä.

GRI-taulukko

 

TunnusGRI:n sisältöSijainti raportissaLisätietoja
GRI 102 - Yleinen sisältö
Organisaation kuvaus
102-1Raportoivan organisaation nimi1.2 ISS lyhyesti
102-2Toimialat, brändit, tuotteet ja palvelut1.2 ISS lyhyesti
102-3Organisaation pääkonttorin sijainti1.2 ISS lyhyesti
102-4Toimintamaat1.2 ISS lyhyesti
102-5Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto1.2 ISS lyhyesti
102-6Markkina-alueet, toimialat1.2 ISS lyhyesti
102-7Raportoivan organisaation koko1.2 ISS lyhyesti
102-8Tietoa palkansaajista ja muista työntekijöistä3.1 Luotettava ja turvallinen työpaikka
102-9Toimitusketju5.5 Vastuullinen hankintaketju
102-10Merkittävät muutokset organisaatiossa ja toimitusketjussa1.2 ISS lyhyesti
5.5 Vastuullinen hankintaketju
102-11Varovaisuusperiaatteen soveltaminenISS-konsernin vuosikertomus
ISS-konsernin yritysvastuuraportti
102-12Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolisten toimijoiden periaatteet tai aloitteet1.7 Johtaminen
4.2 Ympäristövastuullisuuden periaatteet palveluissamme
5.4 Ympäristöratkaisut ja ilmastonmuutoksen hillintä
5.6 Kumppanuudet ja sidosryhmäyhteistyö
102-13Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa5.6 Kumppanuudet ja sidosryhmäyhteistyö
Strategia
102-14Toimitusjohtajan katsaus1.1 Toimitusjohtajan katsaus
102-15Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet1.3 Arvonluonti ja toiminnan vaikutukset
1.8 Riskienhallinta
1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat
Eettiset toimintaperiaatteet
102-16Arvot ja liiketoimintaperiaatteet1.7 Johtaminen
102-17Epäiltyjen väärinkäytösten ilmoittaminen1.7 Johtaminen
Hallitus
102-18Hallintorakenne1.6 Organisaatio
102-19Vastuunjako1.6 Organisaatio
1.7 Johtaminen
102-20Vastuuhenkilöt1.7 Johtaminen
102-21Sidosryhmien kuuleminen1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat
5.6 Kumppanuudet ja sidosryhmäyhteistyö
6.0 GRI
102-22Hallituksen kokoonpano1.6 Organisaatio
102-23Hallituksen puheenjohtaja1.6 Organisaatio
Sidosryhmät
102-40Luettelo organisaation sidosryhmistä1.3 Arvonluonti ja toiminnan vaikutukset
1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat
5.6 Kumppanuudet ja sidosryhmäyhteistyö
102-41Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö3.1 Luotettava ja turvallinen työpaikka
3.6 Palkitseminen
Suomessa kaikki työntekijät kuuluvat TES:n piiriin.
102-42Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet1.3 Arvonluonti ja toiminnan vaikutukset
1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat
5.6 Kumppanuudet ja sidosryhmäyhteistyö
6.0 GRI
102-43Sidosryhmätoiminnan periaatteet1.7 Johtaminen
1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat
3.3 Henkilöstön hyvinvointi

102-44Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat ja huolenaiheet1.3 Arvonluonti ja toiminnan vaikutukset
1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat
6.0 GRI
Raportointitapa
102-45Tilinpäätökseen sisältyvät yhtiöt1.2 ISS lyhyesti
6.0 GRI


102-46Raportin sisällön määrittely1.1 Toimitusjohtajan katsaus
1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat
6.0 GRI
102-47Olennaiset näkökohdat1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat
102-48Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa6.0 GRI
102-49Merkittävät muutokset raportin laajuudessa ja näkökohtien laskentarajoissa6.0 GRI
102-50Raportointijakso6.0 GRI
102-51Edellisen raportin päiväys6.0 GRI
102-52Raportin julkaisutiheys6.0 GRI
102-53Yhteystiedot, josta kysyä raporttiin liittyviä lisätietojaYhteystiedot sivun alatunnisteessa.
102-54GRI-standardien mukainen raportoinnin kattavuus6.0 GRI
102-55GRI-sisältötaulukko6.0 GRI
102-56Raportoinnin varmennus6.0 GRI
GRI 103 - Johtamismalli
103-1Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajat6.0 GRI
103-2Johtamismallin osatekijät1.7 Johtaminen
103-3Johtamismallin arviointi1.7 Johtaminen
4.1 Ympäristöjohtamisen asiantuntija
Aihekohtainen sisältö
TunnusGRI:n sisältöSijainti raportissaLisätietoja
200 - Taloudelliset vaikutukset
Taloudelliset tulokset
201-1Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen1.5 Taloudelliset tunnusluvut
201-2Ilmastonmuutoksen taloudelliset seuraamukset ja muut riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalle1.3 Arvonluonti ja toiminnan vaikutukset
2.4 Kokonaisvaltainen ympäristövastuullisuus
4.2 Ympäristövastuullisuuden periaatteet palveluissamme
5.4 Ympäristöratkaisut ja ilmastonmuutoksen hillintä
Välilliset taloudelliset vaikutukset
203-2Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus1.3 Arvonluonti ja toiminnan vaikutukset
5.1 Työllistäminen
5.2 Verojalanjälki
5.5 Vastuullinen hankintaketju
Hankintakäytännöt
204-1Ostot paikallisilta toimittajilta5.5 Vastuullinen hankintaketjuOstojen euromääriä ei ole raportoitu alueittain.
Korruptionvastaisuus
205-1Liiketoiminnot, joille on tehty korruptioon liittyvä riskianalyysi1.7 Johtaminen
5.3 Harmaan talouden ja korruption torjunta
205-2Korruption vastaisiin politiikkoihin ja menettelytapoihin liittyvä viestintä ja koulutus5.3 Harmaan talouden ja korruption torjunta
300 - Ympäristövaikutukset
Materiaalit
301-1Materiaalien käyttö painon tai määrän mukaan4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä omissa toimitiloissamme
301-2Kierrätettyjen materiaalien käyttö4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä omissa toimitiloissamme
Energia
302-1Organisaation oma energiankulutus4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä omissa toimitiloissamme
302-2Organisaation ulkopuolinen energiankulutus4.2 Ympäristövastuullisuuden periaatteet palveluissammeRaportoitu osittain (kokonaisenergiankulutus, johon ISS:n toiminta vaikuttaa).
302-4Energiankulutuksen vähentäminen2.4 Kokonaisvaltainen ympäristövastuullisuus
4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä omissa toimitiloissamme
Vesi
303-3Kierrätetty ja uudelleenkäytetty vesi4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä omissa toimitiloissamme
Luonnon monimuotoisuus
304-2Toiminnan, tuotteiden ja palvelujen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen4.2 Ympäristövastuullisuuden periaatteet palveluissamme
Päästöt
305-1Suorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 1)4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä
305-2Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 2)4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä
305-3Muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 3)4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä
305-5Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä
Päästöt vesistöihin ja jätteet
306-1Päästöt vesistöihin2.4 Kokonaisvaltainen ympäristövastuullisuus
4.2 Ympäristövastuullisuuden periaatteet palveluissamme
306-2Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä
Ympäristölainsäädännön noudattaminen
307-1Ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkominen4.1 Ympäristöjohtamisen asiantuntija
Toimittajien ympäristöarvioinnit
308-1Osuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu ympäristökriteerien mukaisesti1.7 Johtaminen
5.5 Vastuullinen hankintaketju
400 - Sosiaaliset vaikutukset
Työsuhteet
401-1Uuden palkatun henkilöstön määrä ja vaihtuvuus5.1 TyöllistäminenRaportoitu osittain.
Työterveys ja -turvallisuus
403-1Työntekijöiden edustus virallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveys- ja turvallisuustoimikunnissa3.3 Henkilöstön hyvinvointi
3.4 Työturvallisuus
403-2Tapaturmatyypit, tapaturmataajuus, ammattitautitaajuus, menetetyt työpäivät, poissaolot ja kuolemantapaukset3.4 Työturvallisuus
Koulutukset
404-1Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden3.5 Koulutus ja osaamisen kehittäminenRaportoitu koulutuspäivien määrä. Ei raportoitu sukupuolen mukaan.
404-2Osaamisen kehittämiseen ja muutokseen liittyvät ohjelmat3.5 Koulutus ja osaamisen kehittäminen
404-3Säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä olevan henkilöstön osuus3.5 Koulutus ja osaamisen kehittäminen
Monimuotoisuus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet
405-1Hallinnon ja henkilöstön monimuotoisuus1.6 Organisaatio
3.1 Luotettava ja turvallinen työpaikka
5.1 Työllistäminen
Toimittajien sosiaalinen arviointi
414-1Toimittajat, jotka on arvioitu sosiaaliseen vastuuseen liittyvien kriteerien mukaisesti1.7 Johtaminen
5.5 Vastuullinen hankintaketju